Ahmaa tut­ki­taan lä­het­ti­mel­lä

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on asentanut lähetinpannan ensimmäiselle ahmalle Suomessa. Nuori uros pannoitettiin elokuun lopussa Pohjois-Savossa Sonkajärvellä. Tarkoituksena on tutkia ahman elintapoja poronhoitoalueen ulkopuolella. Tunturialueen ulkopuolella elävän metsäahman elintapoja tunnetaan huonosti. Suomen noin 130-140 yksilön ahmakannasta lähes puolet elää poronhoitoalueen ulkopuolella, etupäässä Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa.

Euroopan suurin näätäeläin. Ahma käyttää erityisen mielellään haaskoja ravintonaan.
Euroopan suurin näätäeläin. Ahma käyttää erityisen mielellään haaskoja ravintonaan.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on asentanut lähetinpannan ensimmäiselle ahmalle Suomessa. Nuori uros pannoitettiin elokuun lopussa Pohjois-Savossa Sonkajärvellä. Tarkoituksena on tutkia ahman elintapoja poronhoitoalueen ulkopuolella. Tunturialueen ulkopuolella elävän metsäahman elintapoja tunnetaan huonosti. Suomen noin 130-140 yksilön ahmakannasta lähes puolet elää poronhoitoalueen ulkopuolella, etupäässä Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa.

Ahmojen elinoloja ja ravinnonhankintaa on viime vuosina selvitetty lähettimien avulla Ruotsissa ja Norjassa, mutta vain tunturialueilla. Panta-ahma elää susiparin reviirillä, ja pannoituksen tarkoituksena on myös tutkia, miten ahma käyttää Itä-Suomessa susilta jääviä saalistähteitä ravinnokseen. Tutkimus on ajankohtainen siksi, että maa- ja metsätalousministeriössä on aloitettu ahmakannan hoitosuunnitelman valmistelu.

Ilmoita asiavirheestä