Tuija Pohjola, 50, nimitetään Oulun kunnallispolitiikan ykkösnaiseksi reilun viikon kuluttua. Ahkeraksi ja ainakin muiden tavalliseksi kuvailema demaripoliitikko sanoo ottavansa haasteen vastaan nöyränä: "Lähden sillä mielellä, että yksin ei kukaan tee mitään. Sitä varten on koko hallitus, ja toivottavasti osaan luoda sen oikean ilmapiirin."
Tuija Pohjola on juuri tullut työtoverinsa hautajaisista ja ehtinyt vaihtaa mustan asunsa punaiseen nahkapukuun, jonka teetti jouluaattona päättyneellä kahden viikon lomallaan Goalla. Valokuvaajan mieliksi hän istuu keinutuoliin lukemaan huhtikuussa 50-vuotispäivillään Mäntylän päiväkotilapsilta saamiaan onnittelukortteja. Myöhemmin hän toteaa miehelleen Julille istuneensa siihen toisen kerran elämässään.
Lasten omakätisiä onnittelukortteja on lähes 200, nuorin tekijä on yksivuotias. Ne ovat Pohjolalle rakkaita, sen ymmärtää sanomattakin. "Jotenkin niin älyttömän herkkä juttu", Pohjola hymyilee lämpimästi ja sanoo olevansa päiväkodin kummitäti. "Neljävuotiaasta ylöspäin mä kaikki melkein tiijänkin."
Mäntylä ja Lintulammen asukasyhdistys ovat Pohjolan kotikenttää; hänet tunnetaan ja hän tuntee kaikki. Pitkä työ ruohonjuuritasolla, ihmisten keskuudessa ja heidän arjessaan näkyi kunnallisvaaleissa. Pohjola oli kaupungin äänikuningatar. Menestys palkitaan, sillä Pohjola valitaan 17. päivänä Oulun kaupunginhallituksen uudeksi puheenjohtajaksi.
"Kyllähän siihen valmistautuu mielenkiinnolla. Toivon vilpittömästi, että Oulu-henki, hyvä ilmapiiri, olisi olemassa jatkossakin - välillä se meinasi pikkuisen tökkiä", Pohjola miettii. Hän viittaa vaalien jälkeiseen asetelmaan, jossa hetken ajan pelattiin poliittista pokeria, ja toteaa, että kunnallispolitiikalla on vähän erilainen rooli kuin valtakunnallisella. "Mun mielestäni kunnallispolitiikassa ei voi olla oppositiota."
Pohjola tähdentää, että muualta on tultu ihmettelemään Oulun henkeä. Sitä ei passaisi hukata. Hän on myös tyytyväinen, kun kolmannekseltaan uusiutuneen kaupunginvaltuuston uusille jäsenille järjestetään laaja koulutuspaketti: he pääsevät sisälle asioihin.
"Mielestäni kunnallinen demokratia on laajentunut, kun lautakunnille on siirretty päätösvaltaa viimeisten kymmenen vuoden aikana ja niiden kokoonpanoa on laajennettu. Niin sanotut rivivaltuutetut pääsevät mukaan. On aika köykäistä, jos ei ole muuta kuin valtuustopaikka. Valtaa on aika lailla delegoitu lauta- ja hallintokuntiin."
Ihmisestä käsin
Kaikki Pohjolan poliittiset kilpailijat eivät ole arvostaneet häntä ja ovat näreilleet hänen mummujen ja pappojen, ennen kaikkea tavallisen ihmisen tasolta lähtevää työtään. Pohjola on kehottanut muitakin tekemään samaa, edes vähän. Hän puhuu, kysymättäkin, asiakkaan tasolta lähtevästä kunnallisesta palvelusta.
Pohjolan mielestä Oulun palvelurakenteet ovat liian hierarkkisia, organisaatiolähtöisiä, kun pitäisi lähteä asiakkaasta, eikä vain virkamiespuolella. "Pitäisi pohtia, mikä lähentää hallintokuntia, keskushallintoa, lautakuntia ja kaupunginhallitusta", Pohjola sanoo ja kaivaa esimerkiksi hienot strategiset linjaukset ikäihmisten hoidosta. Osoittautui että koko palveluketju tökki, kun niin sanotut keveämmät hoitopaikat puuttuivat.
"Koko se asiakkaan inhimillinen hoiva kärsii siitä, että järjestelmä ei toimi niin kuin on päätetty." Oulu on iso apparaatti, ja keskeinen kysymys on Pohjolan mielestä, miten se saadaan toimimaan niin, että koko ajan säilyy kirkkaana asiakaslähtöisyys ja hyvät suunnitelmat saadaan muutettua arkielämäksi.
"Minä olen hirveän ahkera. Käytän tosi paljon aikaa perehtyäkseni asioihin, jotkut sanovat että vähän liiankin kanssa", Pohjola vastaa kysymykseen vahvuuksistaan poliitikkona. "Luulen - ainakin niin ihmiset kertovat - että olen tavallinen ja pidän yhteyttä ihmisiin."
Nyt kun edessä on iso ja tärkeä posti, Pohjola sanoo joutuvansa miettimään osatakseen oikein priorisoida, laittamaan asiat tärkeysjärjestykseen, ettei polta itseään loppuun. Lähipiiri on jaksanut muistuttaa siitä joka päivä.
Entä heikkous?
"Oisko niin, että kun sinnikkäästi koetan jotakin asiaa hoitaa, olen joskus malttamaton. Jotkut hermostuvat, kun yritän niin perusteellisesti", Pohjola sanoo ja nauraa päälle.
Aitoa luottamusta
Pohjola on erityisen iloinen siitä, että sopu löytyi kaikkien koukeroiden jälkeen, eikä poliittista oppositiota syntynyt. Itse hän sanoo ottavansa suuret saappaat vastaan nöyrin mielin, ja korostaa ettei ole yksin, vaan sitä varten on myös hallitus sekä valtavan hyvä virkamieskunta ja osaavat tekijät. Pohjola toivoo, että isot asiat sujuvat, sekä perää erityisesti aitoa luottamusta kuntalaisten, virkakoneiston ja luottamushenkilöiden kesken.
"Jos ihan rehellisiä ollaan, me ei voida olla tyytyväisiä, jos joka toinen äänestysikäinen jää kotiinsa", Pohjola miettii kuntavaalien äänestysintoa. Edelliselle kaudelle Ouluun rakennettiin osallistumiseen ja vaikuttamiseen tähtäävä strategia. "Se jollakin lailla lähti eteenpäin, mutta siinä on paljon kehittämistä."
Oulu on porskuttanut voimalla eteenpäin ja elänyt kohtuullisen hyviä vuosia. "Nyt ollaan siinä tilanteessa, että syödään enemmän kuin tienataan. Niin ei voida jatkaa", Pohjola korostaa ja sanoo samaan hengenvetoon, että se vaatii lujasti työtä.
Jatkossakin pitäisi kyetä tarjoamaan parhaat palvelut kuntalaisille. Hän myös uskoo sen toteutuvan, mutta tietää ettei keinojen löytäminen ole helppoa. Pohjola peräänkuuluttaa tässä konsensusta, sillä jos päätökset tehdään muutaman äänen enemmistöllä, se ei kanna pitkälle.
"Olen kauhean huolissani työllisyystilanteesta. Se on pitkään ollut heikompi kuin koko maan keskiarvo. Ja ennen kaikkea nuorista yli 20 prosenttia on työttöminä. Se on yli seitsemän prosenttia korkeampi kuin koko maan keskiarvo", hän muistuttaa.
Oulussa on kuitenkin maan paras koulutustaso. Joukossa on nuoria, jotka uhkaavat pudota yhteiskunnan ulkopuolelle ilman ammattikoulutusta, mutta siellä on myös valmistuneita nuoria, jotka eivät saa sitä ratkaisevaa ensimmäistä työpaikkaansa. Pohjola paneekin paljon toivoa valtakunnalliseen yhteiskuntatakuuseen, joka astui voimaan vuoden alusta. Siihen on Oulussakin tartuttu.
Oululaisten juhla
Vuoden vaihde avasi Oulun kaupungin 400-vuotisjuhlallisuudet, mutta eri tavalla kuin ennakkoon oli suunniteltu. Pohjolan mielestä kaupunki teki oikean ratkaisun, kun pidättäytyi juhlinnasta.
"Tietenkin tämä vuosi alkoi tosi kurjasti tuon Aasian jutun takia, kun se tuli vielä niin tykö oman kaupungin ja oman asuinalueen kautta", hän sanoo vakavasti.
Juhlat ovat silti tärkeät kaupungille; Oulua voidaan tehdä tunnetuksi kansallisesti ja kansainvälisesti. "Mutta kyllä se on ensisijaisesti oululaisten juhla ja sillä tavalla sitä on rakennettukin." Tietyllä tapaa koko kaupungin itsetunnon kohottamista.
Työllisyyttä Pohjola pitää kaikkein suurimpana haasteena. Hän listaa lisää jalkoja it-teknologialle, vielä viimeistä mahdollisuutta käyttää hyödyksi EU-tukialueen suomia etuja, Suomen parasta ikärakennetta sekä "älyttömän hyvän yliopiston" säilymistä korkeatasoisena. Pelimerkkipuolella on samat ongelmat kuin muillakin isoilla kaupungeilla; esimerkiksi verontasausjärjestelmä syö yksinään Oululta 50 miljoonaa euroa vuodessa.
"Se tarkoittaa konkreettisesti sitä, että meidän opetustoimen valtionosuus on alle miljoona euroa", Pohjola tähdentää.
Oulua on pitänyt maan kärkivauhdissa vahva elinkeinoelämä, toimivat oppilaitokset, Tekes, VTT ja kaupunki. Tutkimuksen ja tuotekehityksen kautta omia tukijalkoja voidaan vahvistaa ja lisätä. Talouden pitäminen vahvana on välttämätöntä.
"Se on haaste, mutta vahvasti uskon, että me menemme eteenpäin. Mutta se vaatii, että me kunnassa mietimme, miten laatua heikentämättä voidaan tuottaa palvelut edullisemmin ja tehokkaammin."