Oulu Noin puoli miljoonaa suomalaista kärsii sosiaalisesta ahdistuksesta ja jännityksestä, joka aiheuttaa punastelua, hikoilua, sydämen jyskytystä ja käsien vapinaa. Oireet voivat olla niin voimakkaita, että ihminen karttaa ahdistusta herättäviä tilanteita ja toisten ihmisten seuraa ja vetäytyy sosiaalisesta kanssakäymisestä.
Jos mikään muu hoito ei auta, vaivoihin voi saada lievityksen stressihermon salpauksesta. Leikkaus tehdään tähystysmenetelmällä. Hermoa nykyisin katkaista, vaan sen toiminta salvataan titaanista valmistetuilla pienillä metalliliittimillä.
Toimenpide kestää noin puoli tuntia ja se tehdään nukutuksessa. Potilas pääsee kotiin samana päivänä. Hoito maksaa 5 000 euroa. Kuluihin ei saa Kelan korvausta, koska stressihermon salpausta ei ole hyväksytty sosiaalisen ahdistuksen viralliseksi hoitomenetelmäksi. Myös valtaosa psykiatreista suhtautuu siihen torjuen, ja jotkut pitävät sitä rahastuksena.
Stressihermon salpaukset on Suomessa keskitetty Oulussa toimivaan yksityissairaala Botniaan. Leikkauksia on tähän mennessä tehty Suomessa noin 900, mutta uudella tekniikalla, jossa hermoa ei enää katkaista, toimenpide on tehty noin 50 potilaalle. Stressihermon salpaamisen ainoa tunnettu sivuvaikutus on vartalohikoilun lisääntyminen.
Niitit voidaan
haluttaessa poistaa
Punastelua, käsien hikoilua, vapinaa ja muita jännitysoireita säätelevät rintaontelossa olevat sympaattiset hermosolmukkeet.
"Potilaan kainaloon tehdään kaksi pientä viiltoa, joiden kautta toimenpide tehdään. Oireet lievittyvät, kun hermosolmukkeet puristetaan kokoon metallisilla nipistimillä. Potilaan oireista riippuen hermosolmukkeita salvataan 4-6 kappaletta", kertoi leikkaustekniikan kehittänyt kirurgian dosentti Timo Telaranta.
Sairaslomaa ei yleensä tarvita, mutta raskaassa ruumiillisessa työssä parin viikon lepo on paikallaan.
Jos potilas ei ole tyytyväinen leikkaustulokseen, salpaus voidaan purkaa poistamalla niitit, jolloin hermojen toiminta palautuu lähes ennalleen. Samaa leikkausmenetelmää käytetään esimerkiksi verisuonikirurgiassa ja sydämen rytmihäiriöiden hoidossa, mutta stressihermon salpauksessa toimenpide tehdään eri tekniikalla.
Hermosolmukkeiden salpaamista on kokeiltu myös Parkinsonin taudissa viidellä potilaalla. Kokemukset ovat lupaavia. Timo Telarannan mukaan stressihermon salpaamisen vaikutuksilla on yhteys aivojen välittäjäaineeseen serotoniiniin, mutta tarkkaa mekanismia ei tunneta. Monet uudet masennuslääkkeet perustuvat serotoniinin säätelyyn aivoissa.
Seuraavaksi Telaranta aikoo tutkia stressihermon salpausta migreenissä.
Jännitystä ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa hoidetaan perinteisesti psyykenlääkkeillä ja terapialla. Suurin osa potilaista saakin niistä lievityksen oireisiinsa, mutta punastumiseen ja hikoiluun ei ole tehokkaita lääkkeitä.
Lapsuuden
olot taustalla
Stressihermon salpauksessa sosiaalisen jännittyneisyyden hoidossa on tehty ensimmäinen väitöstutkimus, joka julkaistaan ensi vuoden alussa. Tamperelaisen psykiatri Päivi Pohjavaavan väitöstutkimuksen ohjaajana toimiva professori Erkki Väisänen kertoi, että potilasmateriaalin keruu alkoi vuonna 1996. Tutkimuksessa on sata potilasta
"He ovat kohtalaisen hyvin tai hyvin koulutettua ihmisiä, joista monet ovat käyttäneet pitkään serotoniinilääkkeitä ja olleet psykoterapiassa saamatta riittävää apua oireisiinsa", Väisänen kertoi.
Potilaat seulotaan salpaushoitoon esitutkimusten ja haastattelujen perusteella, ja kognitiivista psykoterapiaa voidaan jatkaa myös hoidon jälkeen.
"Siinä käydään läpi oireiden taustalla olevia ongelmia. Sosiaalisella jännittämisellä ja ahdistuksella on yleensä yhteys lapsuuden kasvuoloihin, esimerkiksi ankaraan kotikuriin ja koulukiusaamiseen, uskonlahkoihin ja itsenäisyyden nujertamiseen tai ei-toivottuna syntyneen lapsen olemassaolon tuskaan.
Kun seulonta tehdään huolella, 85 prosenttia hyötyy salpaushoidosta.
Salpaushoidon on havaittu vähentävän jännittyneisyydestä kärsivien potilaiden lääkkeiden käyttöä sekä alttiutta lievittää oireitaan alkoholilla ja huumeilla.Tyypillinen potilas on 25-30-vuotias nuori aikuinen.
Kun ensimmäinen väitöstutkimus on julkaistu, Erkki Väisäsen mukaan paranevat mahdollisuudet saada stressihermon salpausleikkaukset Kelan korvausten piiriin.