Talousnäkymien hiipuminen ja velallisten ahdinko näkyy jo Oulun Panttilainakonttorissa, vaikka tavallisesti reaalitalouden tilanne heijastuu panttilainaamoon viiveellä, sanoo Oulun Panttilainakonttori Oy:n toimitusjohtaja Timo Siira.
"Lama alkaa pikku hiljaa näkyä. Selvästi on havaittavissa, että rahan tarvetta on enemmän. Asiakkaita on ollut enemmän kuin viime vuonna tähän aikaan. Lainakanta on lähtenyt selvästi nousuun", Siira perustelee.
Hän arvelee, että vielä menee jonkin aikaa, ennen kuin varakkaita ihmisiä alkaa näkyä kanikonttorissa. "Silloin on tilanne siinä pisteessä, että pitää alkaa realisoida omaisuutta."
Oulun Panttilainakonttorilla on kokemusta monenlaisista taloussuhdanteista. Panttilainaamo perustettiin syksyllä 1990, vaikean laman hyökyessä päälle. Konttori on nähnyt myös 2000-luvun vaihteen pörssihuuman ja kurssiromahduksen. Nyt käsillä saattaa olla uusi matalasuhdanne.
Panttilainaamossa suomalaisten taloudellinen ahdinko näkyi voimakkaimmin vuosina 1992-1993. "Kuluttajien oli pakko myydä arvo-omaisuuttaan ja yrittäjien työkalunsa. 90-luvun alussa saattoi tulla pakettiautollinen työkaluja kerrallaan. Varmasti niin tulee käymään taas. Merkit ovat samat", Siira pohtii.
Panttilainakonttoriin kiikutetaan nykyisellään paljon arvoesineitä, kuten minkkiturkkeja, timantti- ja kultakoruja, arvokelloja ja hopeakalustoja. Oulun Panttilainakonttorissa on tällä hetkellä myymättä kymmenen minkkiturkkia. Viiden tonnin turkista myönnetään asiakkaalle panttilainaa noin kymmenesosa.
Suurin osa konttorin lainakannasta muodostuu kullasta ja koruista. Syykin on selvä: arvometallin hinta kestää hyvin suhdannevaihteluja. Finanssikriisissä sijoittajat hakevat kullasta turvasatamaa, mikä nostaa sen hintaa.
Korujen panttiarvo perustuu raaka-aineen arvoon. Näin on siksi, että käytettyjen korujen markkinoilla hinta pohjautuu pitkälti metallin arvoon, vaikka uudet korut maksavatkin moninkertaisesti sen, mitä niihin käytetty raaka-aine.
Yksi panttilainaamon myymälän kysytyimmistä tuoteryhmistä ovat kultakorut, mutta raskaimmille 1 500-2 000 euron kultaketjuille ei tahdo enää löytyä ostajia, joten ne tarjotaan sulatettaviksi.
Oulun Panttilainakonttorin kaikista panteista kolme prosenttia menee myyntiin. Takaisin lunastamattomia soittimia jää tavallista useammin myytäviksi, noin joka kymmenes.
"Metsästysaseet kiertävät meillä metsästysaikojen mukaan. Täällä ne ovat hyvässä säilössä pientä summaa vastaan. Ne on sitten helppo hakea pois", Timo Siira toteaa.
Kulutuselektroniikkaa, kuten televisioita ja stereolaitteita, vastaan lainoja ei juuri anneta, sillä kulutuselektroniikka on nykyään melko edullista ja kertakäyttöistä ja sen jälleenmyyntiarvo laskee nopeasti. Läppäreitä ja kännyköitä pantataan jonkin verran.
Kodinkoneita ei huolita pantiksi, sillä niiden toimivuuden testaus olisi liian hankalaa. Vaikkapa mikroaaltouuni on sen verran edullinen uutena, ettei sitä kannata panttilainaamoon ottaa. Säilytys olisi käypää hintaa kalliimpaa.
"Isoa ja edullista tavaraa tai erikoislaitetta, jolle ei löydy ostajaa, ei voida ottaa", Siira kiteyttää.
Varastettua tavaraa yritetään tarjota pantiksi vain harvoin.