"Sä oot mun Romeo, mä oon sun Julia, en suudella saisi sun huulia!" lauloi Movetron-trio debyyttialbumillaan.
Kaikki tuntevat Romeon ja Julian kiihkeän romanssin. Shakespearen ikuistaman nuoren parin traaginen rakkaus on piirtynyt arkkityyppisenä kuvana kulttuuriimme.
Romeon ja Julian mallia on monistettu kuvataiteessa, teatterissa, oopperassa, baletissa ja elokuvassa.
Sama kertomus vihasta ja rakkaudesta kummittelee myös Oulun kaupunginteatteriin valmistuvan nuorisomusikaalin West Side Storyn sisällä.
Molemmissa sankari ja/tai sankaritar kuolevat. Puhutaan Liebestod-motiivista, joka yhdistää rakkauden ja kuoleman toisiinsa.
Kierrätyksen mestari
"Miksi juuri tämä alkukertomus on jäänyt eloon tosi rakkauden kuvana?" kysyy saksalaisohjaaja Sebastian Hartmann, joka ohjasi Romeon ja Julian Wienin Burgtheateriin viime vuonna. Näytelmäkirjailija William Shakespeare oli itsekin kierrättäjä. Uskotaan, että hän löysi Romeon ja Julian aiheen Ranskan kautta välittyneestä italialaisesta kertomuksesta.
Shakespeare vangitsi Veronan rakastavaiset varhaisrenessanssiin ajoittuvaan myyttiseen näytelmäänsä, jonka edeltäjiä ovat antiikin mytologian rakastavaiset Hero ja Leandros, Pyramus ja Thisbe, Tristan ja Isolde.
Romeolla ja Julialla on laajat juuret. Mahdollisia lähteitä ovat Arthur Brooken käännös runomuotoisesta kertomuksesta The Tragicall History of Romeus and Juliet vuodelta1562 ja William Painterin tarinakirja Palace on Pleasure 1566. Shakespeare kirjoitti Romeonsa ja Juliansa kolmekymmentä vuotta myöhemmin.
Tunnetaan myös skotlantilainen kansansatu Ruusukivi sekä Salernitano Masuccion teos Il Novellino 1474. Vahvasti myyttistä tarinaa on hedelmällistä varioida ja päivittää.
"Myös tänä päivänä on tilanteita, joissa rakkaus estetään yhteiskunnallisista tai kulttuurisista syistä", huomauttaa saksalaisohjaaja.
Verta nenästä
Oulun Westiksen ohjaajan Heta Haanperän assistentit ovat vertailleet West Side Storya Romeoon ja Juliaan sekä koonneet kuvakäsikirjan Westiksestä.
"Siellä pyörii tosi samanlaisia juttuja, mutta miljöö on eri. Romeo ja Julia liikkuu Veronassa ja Westis 50-luvun New Yorkissa", vertaa musiikkikasvatuksen opiskelija Eliisa Eero.
Montagueiden ja Capuletien sijasta Leonard Bernsteinin ja Arthur Laurentsin musikaalissa taistelevat Jetit ja Hait, valkoinen enemmistö ja puertoricolaiset maahanmuuttajat.
"Nuoruusvuosilta tulee mieleen Ruotsi--Suomi-kahakka. Asuin silloin Pellossa. Jos oli joku Suomi--Ruotsi-maaottelu, niin sinnehän mentiin rajan yli heiluttelemaan Suomen lippua. Kaivettiin verta nenästä", Eliisa Eero rinnastaa.
Ketkähän Oulussa ovat vastakkain?
R&J:n jatko-osa?
Ohjaajan assistentti, arkkitehtiopiskelija Miina Tolonen toteaa, että keskeinen ihmissuhdeteema on molemmissa näytelmissä sama. "Rakastavaiset eivät saa toisiaan, koska oma porukka, oli se sitten suku tai jengi, ei suvaitse sulhoa eri porukasta."
"Toivoton rakkaus ja erilaisuuden vihaaminen ovat niin yleisiä teemoja, että legendaarisinta esimerkkiä, R&J:a, tulee haettua vähän joka näytelmästä tai kirjasta joka tielle sattuu", Tolonen huomauttaa.
Arkkitehtiopiskelija Anu Säilynoja pohtii, millainen olisi West Side Storyn jatko-osa.
"Kenties uusi dramaattinen nuoruustarina tai Maria vanhana paljon kokeneena nuoruuden kaihossa, viisaana neuvomassa uutta tulista sukupolvea, mutta unohtamatta koskaan Tonya. Vaiko saippuaooppera, jossa Tony hukkuu vain muiden Marian miesten joukkoon?"
355 päivää ensi-iltaan
Kulttuuritoimitus seuraa West Side Storyn valmistumista ensi-iltaan 24.4.2009 saakka.