Jos oli viime vuosi 450 vuotta sitten kuolleen Suomen kirjakielen isän Mikael Agricolan juhlaa, niin alkanut vuosi 2008 pyhitetään suomalaisen kirjallisuuden suurmiehelle Mika Waltarille.
Waltarin (19.9.1908-26.8.1979) syntymän satavuotisjuhla tuo tullessaan muun muassa Waltari-teemaiset Jyväskylän kirjamessut huhtikuussa ja Vammalan Vanhan kirjallisuuden päivät kesäkuussa, lukuisia uusintapainoksia Waltarin mittavasta tuotannosta sekä filosofian tohtori, kirjailija Panu Rajalan Waltari-elämäkerran.
"Merkkipäivän aikaan syyskuussa julkaistava elämäkerta on ensimmäinen seikkaperäinen kuvaus koko Waltarin kirjailijaurasta. Kirjailijan elämänvaiheet tulevat entistä tarkemmin ja ehkä kriittisemminkin tarkasteluun. Lisäksi tärkeänä osana elämäkertaa on Waltarin elämänvaiheiden suhteet teoksiin", kertoo Rajala.
Kiitetty ja
kiistelty hahmo
Waltarin kirjallinen ura Suomessa on aivan ainutlaatuinen, joten mies on juhlavuotensa ja uuden elämäkerran ansainnut.
"Ei näin monipuolista, monitahoista, laajalle ulottunutta ja menestynyttä kirjailijaa ole ketään", Rajala painottaa.
Rajala nostaa Waltarin tunnetuimman teoksen Sinuhe egyptiläisen myös omaksi ykkössuosikikseen. Kirjailijan tuotannosta löytyy myös monia muita Sinuhen varjoon jääneitä teoksia, joita voi suositella myös tämän päivän lukijoille.
"Johannes Angelos on noussut minulla melkein Sinuhen rinnalle. Kirja on erittäin jännittävä aikalaisromaani. Myös nämä Waltarin pienoisromaanit ovat olleet elämyksiä. Juuri tuoreeltaan olen lukenut sellaisen aika unohtuneen episodiromaanin Helsingistä kuin Surun ja ilon kaupunki. Kirja on jännittävästi kokoonpantu, tuoreen raikas ja palkitsee vieläkin lukijansa", suosittelee Rajala.
Kirjailija ei ole suinkaan aina saanut osakseen pelkkää suitsutusta. Waltari-elämäkerrassa valotetaan myös sitä, kuinka kirjailija sai aikoinaan kovaakin kritiikkiä kotimaastaan.
"Waltari joutui kovaan otteluun 1930-luvun kirjallisuustaistelussa eri tahojen kanssa. Nyt jo unohtunutta kiistaa käytiin varsin kovastikin poliittisten rintamien välissä. Myös Waltarin asema sodan aikana valtiollisena propagandistina oli kiistanalainen. Elämäkerrassa on siitäkin uudenlaista kerrottavaa", Rajala raottaa.
Kirjailijan
jalanjäljissä
Rajalan elämäkertatyöhön on kuulunut myös kulkeminen Waltarin jalanjäljissä eri puolilla Eurooppaa.
"Viimeksi olin Istanbulissa, ja myös Pariisi, Rooma ja Italian Toscana ovat olleet käyntikohteina. Olen jokseenkin katsellut läpi ne paikat, jotka Waltarille eniten merkitsivät ja tuotannossa esiintyivät."
Rajalan tutkimustyön kaikki anti ei mahdu yhden elämäkerran sivuille, mutta ylijäävä tietous ei suinkaan mene hukkaan. Rajala voi käyttää aineistoa hyväkseen muun muassa työssään Vammalan Vanhan kirjallisuuden päivien ohjelmajohtajana ja Mika Waltari -seuran varapuheenjohtajana.
"Waltari-seurassa järjestämme erinäisiä tilaisuuksia. Esimerkiksi Helsingissä Töölön kirjastossa pidettävässä Waltari-salissa on erilaisia esitelmiä pitkin kevättä. Tarkoitus on keväällä puhua muun muassa Waltarista satukirjailijana ja runoilijana", sanoo Panu Rajala.
Waltari esillä taidenäyttelyssä
WSOY juhlistaa Mika Waltaria syksyllä ilmestyvän elämäkerran lisäksi jo keväällä seitsemällä uusintapainoksella - mukana on myös Rajalan suosittelema Surun ja ilon kaupunki.
Waltari-kevät täydentyy vielä toukokuussa Ritva Haavikon kirjalla Mika Waltari, sananvalloittaja - tutkielmia Mika Waltarin elämästä, luovuudesta, teoksista.
Sananvalloittajassa professori Ritva Haavikko kertoo kirjailijan elämästä, työstä ja teoksista sellaisia puolia, joita ei yleisesti tunneta. Haavikko lupaa paljastaa muun muassa sen, millainen runokokoelma on Waltarin julkaisematon Lauluja Saatanalle ja miksi Sinuhe ei saanut valtion kirjallisuuspalkintoa?
Waltarin läheistä suhdetta kuvataiteisiin käsitellään puolestaan sekä Mika Waltari -seuran tilaisuuksissa että syksyllä avautuvassa Ateneumin Waltari-taidenäyttelyssä.
Taidenäyttelyn yhteydessä julkaistaan myös museonjohtaja Tuula Karjalaisen kokoama kirja.