Agi­taa­tio­pos­lii­ni vä­lit­tää idän val­lan­ku­mous­vies­tiä

Harvoin propagandaa näkee yhtä kauniissa muodossa kuin Tampereen Vapriikin näyttelyssä Luokaamme uusi maailma, joka avataan huomenna. Posliiniveistoksissa ja -astioissa on käsinmaalattuja ihmishahmoja, kukkia, sirppejä ja vasaroita sulassa sovussa.

Harvoin propagandaa näkee yhtä kauniissa muodossa kuin Tampereen Vapriikin näyttelyssä Luokaamme uusi maailma, joka avataan huomenna. Posliiniveistoksissa ja -astioissa on käsinmaalattuja ihmishahmoja, kukkia, sirppejä ja vasaroita sulassa sovussa.

Ensimmäistä kertaa näin suuresti esillä olevat agitaatioposliinit ovat peräisin Pietarin Keisarillisen posliinitehtaan museosta. Vapriikin näyttelyn projektipäällikkö Marjo-Riitta Siitonen kertoo, että agitaatioposliinia liikkuu antiikkikeräilijöiden piirissä. Keräilyharvinaisuudet eivät koskaan nousseet massatuotantoon.

— Teoksissa näkyy yhteiskunnan muutos. Ihmiset olivat luopuneet jo keisarista ja uskonnosta. Taiteilijoilla oli mahdollisuus luoda jotain täysin uudenlaista, eikä se olisi onnistunut kuin siinä maassa sillä hetkellä, Eremitaasin varajohtaja Svetlana Adaksina selittää. Ensimmäisen posliinitehtaan perusti Pietari Suuren tytär keisarinna Elisabet vuonna 1744. Keisarikunnan kaaduttua posliinitehdas kansallistettiin.

Ensimmäiset vallankumouksen aatteita julistavat agitaatioposliinit valmistettiin vuonna 1918.

Ilmoita asiavirheestä