Länsi-Afrikan Togossa syntynyt Kangni Tomety silmäilee ympärilleen Pohjois-Pohjanmaan museon näyttelysalissa, jonne hän on tullut Kalevan pyynnöstä tutustumaan Afrikan tähti – pelilaudan kääntöpuoli -näyttelyyn.
Tometyn katse kiinnittyy oitis vitriinissä lepäävään pitkänomaiseen, mustanruskeaan rumpuun.
Hänen mukaansa kyseessä ei ole mikä tahansa länsimaalaisille markkinoitu djemberumpu.
”Tämä on rukousrumpu, jota soitetaan vain seremonioissa. Siihen saa koskea vain se, jonka henki on valinnut. Se ei ole museoesine, joka kuuluu vitriiniin ihmisten katsottavaksi. Tällä tavalla me rukoilemme jumalaa”, Tomety tähdentää silminnähden kiivastuneena.
Tometylle vitriiniin asetettu rumpu symboloi siirtomaavaltojen ja lähetystyöntekijöiden väkivaltaa alkuperäiskulttuureja kohtaan, mutta oululaisille se on merkki siitä, että on meiltäkin maailmalle lähdetty.
Rumpu kuuluu oululaissyntyisen lähetystyöntekijä Karl Emil Liljebladin (1876–1937) kokoelmaan, jonka omistaa Oulun yliopisto. Museolehtori Arja Keskitalo huomauttaa, että rummun alkuperästä ei ole tarkkoja tietoja, jotka takaisivat sen aitouden.
”Meillä ei sellaista tietoa, jolla voitaisiin todentaa, että kyseessä on todella aito rukousrumpu, eikä esimerkiksi sen aikainen matkamuisto.”