Tanghinin markkinoilla Ouagadougoussa karjaa kauppaavan 20-vuotiaan Amidoun kaulassa roikkuu pussukka, jossa on yönsininen Nokia. Jo kolmen vuoden ajan tämä lampaan hinnalla ostettu matkapuhelin on ollut Amidoulle jokapäiväinen työväline. Sen ansiosta kauppias tietää, minne ja milloin hänen kannattaa siirtyä voidakseen myydä eläimensä parhaalla mahdollisella hinnalla. Hänen ei enää tarvitse tehdä pitkää ja vaarallista matkaa naapurimaahan Norsunluurannikolle, ennen kuin sinne asettuneet maanmiehet ovat soittaneet ja näyttäneet vihreää valoa.
"Jos markkinat ovat täynnä, se ei kannata", Amidou selittää mossin kielellä.
"Niinpä soitan isoveljelleni. Jos hän sanoo nigerialaisten olevan jo paikalla, minä en lähde. Puhelimen avulla voi säästää."
Amidoun sandaalit ovat kuluneet, mutta hänen neljässä erässä maksettu matkapuhelimensa kiiltelee. Keskellä lampaita, vuohia ja seebuhärkiä, jotka odottavat ostajaansa maailman köyhimpiin maihin kuuluvan Burkina Fason pääkaupungissa, matkapuhelin ei enää juuri kiinnitä huomiota: Lähes puolella Tanghinin markkinoiden kauppiaista on sellainen.
Matkapuhelin valloitti Afrikan 10 vuodessa
Kului alle vuosikymmen, kun matkapuhelin valloitti Afrikan, ja afrikkalaiset ottivat omalla tavallaan omakseen välineen, jota ei ole erityisesti suunniteltu heille, mutta joka on osoittautunut vahvaksi vaihtoehdoksi lankapuhelimille alueilla, joilta puuttuvat infrastruktuurit ja yhteydenpito on vaikeaa. Samalla se on myös uudenlainen vastaus sosiaalisiin sekä terveydellisiin ja turvallisuustarpeisiin.
Matkapuhelimet on omaksuttu niin nopeasti, että Afrikka, maanosa, jossa kärsitään kaiken puutteesta, on se maanosa, jossa matkapuhelintiheys kasvaa kaikkein nopeimmin - keskimäärin 65 prosenttia vuodessa vuosina 1998?-2003, kun luku oli Euroopassa 35 prosenttia.
Afrikan kaupungeissa kännykät ovat jo osa maisemaa. Punaisiin valoihin pysähtyneet kohtaavat usein joukon nuoria prepaid-liittymien myyjiä. Useimmissa mainostauluissa ylistetään soittamisen riemua.
Matkapuhelinoperaattorien myymälät ovat marmorijäljitelmätiskeineen ja ilmastointeineen vaurauden saarekkeita kaoottisessa maailmassa. Toisissa kortteleissa tungeksii käytettyjen matkapuhelinten ja "made in China" lisälaitteiden myyjiä.
Onko kännykkä afrikkalaiseen tapaan luonut uuden talouden? Eräässä brittiläisessä tutkimuksessa sanotaan, että matkapuhelimella on ollut kaksi kertaa suurempi vaikutus köyhien maiden talouskasvuun kuin kiinteillä puhelinlinjoilla oli rikkaissa maissa niiden käytön yleistyessä 1970-luvulla.
Lomelainen mopokorjaaja ja ouagadougoulainen taksinkuljettaja ainakin vastaavat samalla tavoin: Kännykät ovat kaksinkertaistaneet heidän asiakaskuntansa.
Bobo Dioulasson lähellä maata viljelevällä burkinafasolaisella Abou Ouattaralla ei ole traktoria eikä sähköä kotonaan. Mutta hänen kännykkänsä tekee hänelle tuhansia palveluksia - yhteydenpito toisiin viljelijöihin, ostokset, koneiden korjaus - ja silloin hän säästyy monilta hyödyttömiltä matkoilta kaupunkiin, jonne matka mopedilla huonoja teitä pitkin vie kaksi tuntia.
Koska hänen täytyy käydä kaupungissa myös lataamassa puhelimensa, ja koska puhelut vievät puheaikaa ja sähköä, hän pitää puhelimensa päällä vain sen ajan, joka tarvitaan tekstiviestin lukemiseen tai kirjoittamiseen.
Matkapuhelimet eivät harvojen huvi
"Ennen minulta kului päivä, kun hain Bobosta mutterin auraani. Nyt soitan kuorma-autonkuljettajalle, joka tuo sen minulle."
Kun matkapuhelintiheys on kahdeksan puhelinta sataa asukasta kohti (Ranskassa luku on 75), ja verkkojen kattavuus on rajoitettua, Afrikan markkinoita ei suinkaan ole vielä kyllästetty. Mutta matkapuhelimet eivät enää kuulu vain etuoikeutetuille, ja niiden hinnat, jotka ovat valtavan korkeita ostovoimaan nähden, ovat luoneet lukemattomia uudenlaisia soveltamis- ja käyttöstrategioita.
Se että ottaa puheluita vastaan soittamisen sijaan, on muuttunut maanosan laajuiseksi urheilulajiksi, ja erityisen mielellään sitä harjoittavat ne, joilla on sukulaisia julkisissa viroissa. Aiemmin yhdessä sovittu viesti voidaan varmistaa merkkisoitolla. Puheaikaa välitetään läheisille, jotka voivat vaihtaa sen rahaan tai tavaraan. Joku ostaa puhelimen osamaksulla ja antaa varastaa se, ennen kuin laite on kokonaan maksettu. Monet yrittävät lyödä rahoiksi avaamalla "matkapuhelukeskuksen" tien varteen.
Muutamat Celtel-operaattorin värein maalatut levyt riittävät muuttamaan 26-vuotiaan Paulinen puhelinyrittäjäksi. Kello kädessään hän myy 70 CFA-frangilla (0,11 euroa) 15 sekuntia puheaikaa Ouagadougoun slummikorttelin Bissiguinin asukkaille.
Asiakkaat haluavat ennen kaikkea nauttia matkapuhelimen mahdollistamasta uudesta autuudesta: saada kuulla uutisia vanhemmiltaan, jotka elävät aavikolla kylissä, jonne perinteisiä puhelinlinjoja ei tulla koskaan saamaan.
"Annoin isälleni lahjaksi matkapuhelimen. Hän ei ollut koskaan aikaisemmin käyttänyt puhelinta", kertoo eräs nigerialainen ammattiyhdistysmies.
Rikollisuuden ja kiristyksen väline
"Matkapuhelin on perheyhteyden ja turvallisuuden ylläpitämisen väline, sellaisen hankkiminen on lähes velvollisuus niitä kohtaan, jotka ovat kasvattaneet meidät."
Onnellisten puhelimenkäyttäjien ja muiden välille on kuitenkin syntymässä uusi kuilu.
"Kännykkä sopii hyvin afrikkalaiseen suulliseen perinteeseen. Se vahvistaa sosiaalisuutta, mutta ainoastaan niiden ihmisten kesken, jotka kuuluvat samaan yhteiskuntaluokkaan", varoittaa Lomen yliopistossa Togossa viestintäsosiologina työskentelevä Victor Aladji.
Tämä pieni laite, nykyaikaisuuden ja vaurauden symboli, on nuorten afrikkalaisten mielissä niin houkutteleva, että siitä on tullut myös kaupankäynnin ja kiristyksen, jopa rikollisuuden väline.
"Jotta nuoret voivat hankkia kännykän, he ovat valmiita uhrauksiin, jollaisia he eivät koskaan tekisi ostaakseen kirjan", valittaa eräs opettaja.
Monien afrikkalaisten puhelimenkäyttäjien kertoman mukaan matkapuhelu voi pelastaa sairaita lapsia ja yllyttää prostituutioon. Sen avulla hallitus voi kuunnella keskusteluja ja oppositio järjestäytyä. Se paljastaa avionrikkojat ja johtaa aseellisiin hyökkäyksiin.
Johannesburgista Khartumiin ja Dakarista Nairobiin matkapuhelin on nykyisin niin hyvässä kuin pahassa osa maisemaa. Maanosan viestinnänjanoa se ei suinkaan ole vielä onnistunut sammuttamaan.