Maailman suurin matkapuhelinvalmistaja Nokia uskoo, että vielä tämän vuoden aikana maailmassa menee rikki kahden miljardin kännykänkäyttäjän raja.
Kolmen miljardin rajapyykin pitäisi tulla 2010. Kymmenen vuoden kuluttua maailmassa pitäisi piristä noin neljä miljardia kännykkää eli laite olisi noin joka toisella maapallon asukkaalla.
"Nyt kännyköitä ostavat matalan tai erittäin matalan tulotason ihmiset Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Aasiassa. Esimerkiksi Afrikassa kännykkämyynti on hurjassa kasvussa, sillä kiinteiden verkkojen osuus mantereella on vain yksi prosentti. Monessa maassa lankaverkkovaihe jääkin rakentamatta", kertoi Nokia Networksin uusista kasvumarkkinoista vastaava johtaja Petteri Terho keskiviikkona toimittajatapaamisessa.
Terho on palannut viikon alussa työmatkalta Afrikan Kamerunista.
Hän painottaa, että muutaman dollarin päivässä ansaitsevat ihmiset pystyvät vasta nyt ostamaan oman kännykän, kun hinnat ovat tulleet tarpeeksi alas ja myös maaseudulle on rakennettu tukiasemia. Tero kertoo, että 1984 kännykän keskihinta oli 1 800 dollaria, kun se tänä päivänä on painunut 50 dollariin.
"Kehittyvillä markkinoilla kuten Afrikassa operaattorien asiakastuotot ovat pienet, keskimääräinen kuukausilaskutus on viisi, joskus vain kolme dollaria, mutta asiakkaita on erittäin suuri määrä, satoja miljoonia."
Terhon mukaan Nokia soveltaa Afrikassa yhdessä verkossa kahta rinnakkaista strategiaa: uusille käyttäjille tarjotaan yksinkertaisia kännyköitä lähinnä vain puhumiseen ja varakkaille on tarjolla kännyköitä, joissa on paljon palveluita kuten vanhoilla markkinoillakin. "Afrikassa on myös varakkaita ihmisiä, miljonäärejäkin, jotka haluavat ostaa viimeisintä teknologiaa."
Lankapuhelimet pian historiaa
Nokia Networksin johtaja Mikko J. Salminen ennustaa, että 2007 maailman matkapuhelinverkoissa puhutaan yhtä paljon kuin perinteisissä lankaverkoissa. Langattomuus, mobiili, kasvaa koko ajan ja lankapuhelinten osuus pienenee.
Salminen paljastaa, että Nokia on luopunut Suomessa 16 000 kiinteästä puhelimesta. "Säästömme on 600 000 euroa vuodessa." Nokia on jättänyt Suomen toimipisteisiinsä vielä 5 000 lankalinjaa.
Espoo aikoo siirtyä ensimmäisenä Suomen kaupungeista mobiiliin aikaan, sillä se antaa henkilöstölleen vain kännyköitä. Tällä hetkellä jo 60 prosenttia Espoon kaupungin palveluksessa olevista kantaa kännykkää.
Operaattorikentässä Telia-Sonera on kertonut, että lähimmän vuoden aikana se poistaa Pohjoismaissa 26 000 työntekijältään lankapuhelimen.
Salmisen mukaan on turha maksaa kiinteiden puhelinliittymien kuukausimaksuja, koska useimmat kännykkäoperaattorit laskuttavat vain puhutuista minuuteista. "Euroopassa kuluttaja maksaa keskimäärin 15 euroa kuussa kiinteästä linjasta."
"Tshekin tasavallassa ja Unkarissa lankaverkko voi kadota kokonaan muutamassa vuodessa ja tietoliikenne toimii vain mobiiliverkkojen varassa. Kehitys nopeaa, koska Itä-Eurooppaan ei ehditty edes rakentaa kunnollista lankaverkkoa", arvioi Salminen.
Hän sanoo, että viiden vuoden kuluttua Suomi voi olla käytännössä samassa tilanteessa. Tällä hetkellä Suomen kotitalouksista lankapuhelimen omistaa vielä 50 prosenttia, mutta lukema laskee koko ajan. Ruotsi luottaa kupariin, sillä siellä lankapuhelinten osuus on 96 prosenttia.