Johannesburg-Dakar Afrikassa käytyihin sotiin on kulunut rahaa yhtä paljon kuin mitä maailman köyhin maanosa on kehitysapuna saanut.
Tuoreen selvityksen mukaan tämäkin arvio saattaa olla pahasti alakanttiin.
Brittiläisen Oxfam-avustusjärjestön johdolla tehdyn selvityksen mukaan Afrikassa vuosina 1990-2005 käydyt aseelliset konfliktit maksoivat maanosalle lähes 300 miljardia dollaria eli noin 212 miljardia euroa.
Määrä on osapuilleen sama kuin mitä Afrikka sai samaan aikaan kehitysapua.
"Kustannukset ovat järkyttävän suuria. Tällä rahalla olisi voitu ratkaista hiv/aids-kriisi, estää tuberkuloosin ja malarian leviäminen sekä järjestää puhdasta juomavettä, viemäreitä ja koulutusta", tiivisti Oxfamin Afrikka-asiantuntija Irungu Houghton.
Aseellisten konfliktien kustannuksiksi selvityksessä laskettiin muun muassa valtioiden lisääntyneet sotilasmenot, saamatta jäänyt kehitysapu, kiihtynyt inflaatio sekä haavoittuneiden ja vammautuneiden hoitokulut.
Sotimisen todelliset kustannukset lienevät kuitenkin tätäkin suuremmat, koska laskuista jäivät pois selkkausten pitkän aikavälin vaikutukset valtiontalouteen varsinaisen sotimisen loputtua sekä sisällissotien kielteiset vaikutukset naapurimaihin.
Afrikan kadonneet miljardit -raportin mukaan lähes puolet maanosan 56 valtiosta oli osallisena jossain aseellisessa selkkauksessa 15 vuoden tutkimusajankohtana.
Yksinomaan afrikkalaisten omana syynä sotimista ei kuitenkaan pidetä.
Selkkauksia ja niiden tuhoisuutta on lietsonut tehokkaasti kansainvälinen asekauppa, jolle Afrikka on ollut otollinen kohde: afrikkalaisten sotien perusaseista, Kalashnikov-rynnäkkökivääreistä, peräti 95 prosentin arvioidaan olevan tuontitavaraa.
Selvityksen tekijät kehottavatkin ulkomaailmaa työskentelemään tarmokkaammin asekaupan sääntelyn lisäämiseksi.
Viime vuosina tunnelin päässä on näkynyt valoa, kun aseellisten konfliktien määrä on kääntynyt laskuun. Silti esimerkiksi Somalian ja Sudanin kriiseihin ei ole näkyvissä nopeaa ratkaisua.
