Kansainvälinen yhteisö kokoontuu maanantaina Japaniin päättämään miljardiavusta liki neljännesvuosisadan mittaisen sotimisen, köyhyyden ja kuivuuden runtelemalle Afganistanille.
Maan auttamiseen jaloilleen tarvitaan tulevan vuosikymmenen aikana YK:n ja Maailmanpankin laskelmien mukaan 17 miljardia euroa.
Avulle on tarvetta: maa on pahasti raunioitunut; arviolta 85 prosenttia 25 miljoonasta afganistanilaisesta saa vain nipinnapin elantonsa maanviljelyksestä, ja kuutisen miljoonaa pakolaista Pakistanissa, Iranissa ja maan sisällä odottaa pääsyä kotiseuduilleen.
Jättimäisen jälleenrakennusoperaation tavoitteena on taata, ettei Afganistan suistu uudelleen sotatilaan tai terroristien turvapaikaksi.
Suurinta apupakettia odotetaan Tokion kokouksen neljältä puheenjohtajalta Yhdysvalloilta, EU:lta, Japanilta ja Saudi-Arabialta.
Jättimäisen valtionvelan kanssa kamppaileva isäntämaa Japani kiirehti jo perjantaina lupaamaan 56 miljoonan euron edestä hätäapua. Hallituslähteiden mukaan Japani saattaisi sijoittaa Afganistaniin lähivuosina kymmenkertaisen summan.
EU:n komissio viestitti perjantaina, että EU voisi kerätä vuosittain kokoon noin 570 miljoonaa euroa, mikäli muut päälahjoittajat sitoutuvat suunnilleen samansuuruisiin summiin.
Suomi on luvannut Afganistanille kolmen seuraavan vuoden aikana kymmenen miljoonaa euroa vuodessa erityisesti naisten aseman parantamiseen ja miinanraivaukseen. Tokion kokoukseen matkustaa ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeri Satu Hassi (vihr.). Kabulin väliaikaishallituksen toiveet ovat korkealla. Kehitysministeri Haji Mohammad Mohaqiq tahtoisi maalleen rahaa kolme kertaa enemmän kuin YK ja Maailmanpankki esittävät.
Hallitus muistuttaa, että yksin miljoonien pakolaisten asuttaminen on kallis operaatio.
"Kotiuttaminen on jälleenrakentamista", ulkoministeri Abdullah Abdullah muotoili uutistoimisto Reutersille. Kabul haluaisi rahaa paitsi jälleenrakentamiseen myös uusinvestointeihin.
"Afganistanilaiset eivät ole laiskoja. Ongelmamme ovat peräisin maan ulkopuolelta, ensin neuvostomiehityksestä ja sitten terrorisminvastaisesta sodasta", Mohaqiq sanoi.
Sijoituksia tarvitaankin, mikäli maa mielii hyödyntää luonnonvarojaan kuten maakaasua. Kymmenen vuotta sitten suuri tulonlähde oli maakaasu, mutta kaasunvientiin ei päästä ennen kuin pohjoisen kaasukentät ja -putkistot saadaan korjattua.