Hollannissa on syntynyt kansallinen kädenvääntö siitä, pitäisikö maan lähettää lisäjoukkoja puolustusliitto Naton sotilasoperaatioon Afganistaniin. Samalla Nato vaatii yhä tiukemmin Hollantia noudattamaan omia sitoumuksiaan.
Hallitus lupasi periaatteessa Natolle lisämiehitystä jo viikkoja sitten. Suuri osa kansalaisista on kuitenkin suhtautunut vastahankaisesti operaatioon, jota pidetään sotilaille liian vaarallisena. De Volksrant -lehden kyselyn mukaan epäilevämpiä ovat naiset ja nuoret.
Myös osa kansanedustajista on karsastanut hanketta. Parlamentti äänestää kiistellystä ratkaisusta torstaina.
Nato on parhaillaan laajentamassa rauhanturvaohjelmaansa Etelä-Afganistaniin, joka on maan pohjoisosia levottomampi. Tämän myötä Hollannin on määrä lähettää epävakaaseen Uruzganin maakuntaan 1 200 sotilasta.
Naton maine
koetuksella
Hollantilaiset ovat yleisesti kokeneet, että Nato ja Yhdysvallat painostavat maata asiassa.
Viime päivinä kansainvälinen paine on koko ajan kasvanut. Naton lisäksi myös EU:n ja YK:n edustajat ovat taivutelleet parlamenttia äänestämään joukkojen puolesta. YK:n pääsihteerin Kofi Annanin mukaan maailmalla ei ole varaa epävakaan Afganistanin luomiseen.
Afganistanin rauhoittamisen lisäksi kiistassa on kyse myös Naton uskottavuudesta. Sotilasliiton maineelle ei ole eduksi, jos sen jäsenmaat alkavat niskuroida operaatioita vastaan tai perua sitoumuksiaan.
Naton hollantilaisen pääsihteerin Jaap de Hoop Schefferin mukaan sotilasliitossa jäsenmaat eivät voi valita rusinoita pullasta. Jos maalla on kyky osallistua operaatioon, sen tulee tehdä niin.
"Ei voida sanoa, että ´anteeksi, mutta se on liian vaarallista ja me emme lähde´. Sitä perustelua en hyväksy. Mitä varten asevoimat ovat ylipäätään olemassa", Scheffer kyseli International Herald Tribune -lehdessä maanantaina.
Rauhanturvaamista
tai pakottamista
Samalla kiista liittyy laajempaan keskusteluun siitä, mikä Naton rooli on kansainvälisten konfliktien jälkimainingeissa.
Etelä-Afganistanin vakauttamista pidetään Natolle poikkeuksellisen haastavana operaationa. Joukkoja kritisoivien mukaan alueella ei ole kyse enää yhteisesti hyväksytystä rauhanturvaamisesta vaan kiistanalaisemmasta rauhaan pakottamisesta.
Vaarallisuutta etelässä lisää se, että Nato-operaation rinnalla Yhdysvallat liittolaisineen jatkaa yhä omaa sotaoperaatiotaan Taleban-joukkoja vastaan. Siten sodan ja rauhanturvaamisen rajasta voi olla tulossa aiempaa häilyvämpi.
Yhteensä Nato on lähettämässä eteläisille alueille noin 6 000 sotilasta, hollantilaisten lisäksi lähinnä brittejä, amerikkalaisia ja kanadalaisia. Natolla on ennestään Afganistanissa noin 9 000 sotilasta.
Afganistanissa palvelee rauhanturvatehtävissä myös vajaa sata suomalaista. Heidät on kuitenkin sijoitettu rauhallisempaan pohjoisosaan.
