Af­ga­nis­tan etsii rau­han­stra­te­giaa

Afganistanin ulkoministeri Rangin Dadfar Spanta kiitti torstaina Suomea tuesta sodan repimän maan vakauttamisessa. Suomessa ensi kertaa vieraileva ministeri vakuutti Helsingissä, että apu helpottaa afganistanilaisten jokapäiväistä elämää.

Afganistanin ulkoministeri Rangin Dadfar Spanta tapasi torstaina oikeusministeri Jyri Häkämiehen (kok.).
Afganistanin ulkoministeri Rangin Dadfar Spanta tapasi torstaina oikeusministeri Jyri Häkämiehen (kok.).
Kuva: Timo Jaakonaho

Afganistanin ulkoministeri Rangin Dadfar Spanta kiitti torstaina Suomea tuesta sodan repimän maan vakauttamisessa. Suomessa ensi kertaa vieraileva ministeri vakuutti Helsingissä, että apu helpottaa afganistanilaisten jokapäiväistä elämää.

Afganistaniin pyritään tuomaan vakautta noin 45 000:n Naton johtaman Isaf-sotilaan voimin, joiden joukossa on myös satakunta suomalaista rauhanturvaajaa. Isaf-joukot ovat joutuneet myös viime aikoina toistuvasti talebanien hyökkäysten kohteeksi, erityisesti maan itä- ja eteläosissa. Ulkoministeri Spanta sanoi Afganistanin hallituksen olevan valmis neuvottelemaan sellaisten Taleban-liikkeeseen kuuluvien kapinallisryhmien kanssa, jotka kunnioittavat maan perustuslakia.



Ei pelkästään
asein


"Terrorismin vastainen taistelu ei rajoitu pelkästään sotilaallisiin toimiin, vaan terrorismin juurimiseen tarvitaan kokonaisvaltainen strategia. Niinpä neuvotteluja voitaisiin käydä niiden talebanien kanssa, jotka haluavat sitoutua rauhanneuvotteluihin ja jotka ovat valmiita tulemaan jälleen osaksi Afganistanin yhteiskuntaa."

Hän torjui kuitenkin yhteydenpidon radikaalien terroristien kanssa, jotka eivät jaa hallituksen näkemyksiä demokratiasta ja ihmisoikeuksista.

Ulkoministeri Spanta, joka on elänyt suuren osa aikuiselämäänsä Saksassa, myönsi että Afganistanilla on pitkä tie edessään matkalla kohti rauhanomaista, demokraattista ja taloudellisesti toimeentulevaa maata.



Valtava
työsarka


Ulkoministeri muistutti mieliin, että edistystä on kuitenkin tapahtunut sitten taleban-hallinnon kukistumisen kuutisen vuotta sitten.

"Nyt miljoonat lapset pääsevät taas kouluun, ja monet pakolaiset ovat pystyneet palaamaan takaisin kotimaahan", hän luetteli saavutuksia puolustusministeriön järjestämässä seminaarissa.

Afganistanin nykypäivää ja tulevaisuutta valottavassa seminaarissa kansainväliset sotilashenkilöt ja eri alojen asiantuntijat kertoivat, miten afganistanilaisten "mielet ja sydämet " yritetään voittaa sekä rauhanturvaajien että avustusjärjestöjen voimin.

Teitä rakennetaan vuoristoiseen maahan, jossa laajat alueet ovat erityisesti talviaikaan täysin eristyksissä. Kouluja ja sairaaloita pystytetään ja henkilökuntaa koulutetaan: lähes 80 prosenttia kansasta on jonkinasteisen terveydenhuollon piirissä.



Maassa maan
tavalla


Entisten kolmen valuutan sijaan maalla on yksi kansainvälisesti tunnustettu valuutta. Maataloutta tuetaan ja erityisesti laittomasta, mutta äärimmäisen tuottavasta oopiuminviljelystä halutaan päästä eroon.

Sekä sotilaat että muut asiantuntijat muistuttivat, että ulkoa tuodut mallit harvoin toimivat. Britannian puolustusministeriöstä virkavapaalla oleva tutkija Tim Foxley kertoi tarinan, miten ulkomaalainen toimittaja tivasi syrjäisen kylän asukkaalta, miten tämä oli äänestänyt ensimmäisissä vapaissa vaaleissaan.

"Minä äänestin samaa ehdokasta kuin setäni", mies vastasi.

"Siihen toimittaja ryhtyi selittämään todella vapaiden vaalien tunnusmerkkejä, joissa ei enää sedän mallin mukaan mennä. Mutta näinhän demokratia Afganistanin kylissä usein toimii: suurperhe kokoontuu yhteen ja punnitsee ja pohtii eri vaihtoehtoja, kunnes paras vaihtoehto löytyy", Tukholman rauhantutkimuslaitos Siprissä työskentelevä Foxley jatkoi.

Hän huomautti, että ajatustavan muuttamiseen ei riitä muutama vuosi, vaan siihen menee vuosikymmeniä.

Ilmoita asiavirheestä