Venäjällä ja IVY-maissa asuvat afgaanipakolaiset eivät yleensä kannata maansa pommittamista, vaikka ovatkin valmiit tukemaan talebanien kukistamista.
"Afganistan ei ole niin yksinkertainen maa, että sen ongelmat voitaisiin ratkaista Pentagonissa", sanoi Moskovassa asuva kenraali Gulam Mohammed The Moscow Times -lehden haastattelussa.
Mohammed on entinen Afganistanin sisäministeriön upseeri, joka tuhansien muiden entisen hallinnon edustajien kanssa on paennut Venäjälle.
Venäjälle pakeni neuvostomiehistyksen päättymisen jälkeen 1990-luvun alkuvuosina noin 20 000 afgaania, mutta vain 9 000 on jäänyt maahan. Monet pakolaiset jäivät Keski-Aasian maihin.
Kaikissa IVY-maissa heitä asuukin noin 300 000. Afgaanipakolaisia on noin 3,6 miljoonaa.
IVY-maihin pakenivat ennen muuta ne, jotka olivat entisen vallan palveluksessa. Kun talebanit ottivat vallan käsiinsä vuonna 1992, sotilaat hirttivät kaikki käsiinsä saamat entisen vallan kannattajat.
Neuvostojoukkoja auttaneilla upseereilla ei ole paluuta Afganistaniin niin kauan kuin talebanit ovat vallassa. Siksi Kirgisian pääkaupungissa Bishkekissä asuva kenraali Jobarhel Lal Muhammad sanoo The Moscow Times -lehdelle olevansa valmis auttamaan amerikkalaisia talebanien tuhoamisessa.
Kirgisialla ei ole yhteistä rajaa Afganistanin kanssa, joten siellä pakolaiset ovat voineet viettää melko rauhallista elämää.
Siitä huolimatta Kirgisiakin on kokenut Afganistanista johdettujen ääri-islamilaisten tuomia ongelmia. Uzbekistanin Islamilainen liike, joka tukee talebaneja, on tehnyt usein hyökkäyksiä myös Kirgisiaan.
Venäjä ja muut IVY-maat ovat antaneet afgaanipakolaisten elää suhteellisen rauhassa, mutta mitään varsinaista apua ei pakolaisille anneta.
Moskovassa pakolaisilla on oma yhteisö, joka huolehtii itse itsestään. Vain 600 afgaania on saanut Venäjällä virallisen pakolaisen aseman ja voi asua viranomaisia pelkäämättä.
Muut voivat milloin tahansa joutua karkotetuksi, koska virallista oleskelulupaa ei ole.