Suomen Antidopingtoimikunnan lääketieteellisen johtajan Timo Seppälän mukaan julkisuuteen levinneet yleisurheilijoiden epäilyttävät veritestitulokset eivät todista vielä kaikkea. BBC:n mukaan yli 800 yleisurheilijan veritestitulokset "viittasivat vahvasti dopingiin" tai olivat "epänormaaleja" vuosien 2001-2012 aikana.
Ilta-Sanomat kertoi Sunday Timesin tietojen pohjalta, että neljä prosenttia suomalaisurheilijoiden antamista dopingnäytteistä on sisältänyt epänormaaleja veriarvoja.
- Ei ole syytä pelätä, että dopingin käyttäjiä olisi niin paljon kuin uutinen antaa ymmärtää. Pitää huomioida, että jokaiselta näiltä urheilijoilta on analysoitu korkeintaan kaksi näytettä, suurimmalta osalta vain yksi, Seppälä kertoo.
Seppälä muistuttaa, että jotkut urheilijat kohentavat veriarvojaan oleskelemalla korkeassa ilmanalassa.
- Ja osa on muuten vain saanut veriarvonsa hyväksi ainakin sille yhdelle kerralle, kun näyte on otettu. Selvää toki on, että joukossa on myös dopingin käyttäjiä, Seppälä sanoo.
Menneiden vuosien ja vuosikymmenten dopingasiat nousevat keskusteluun aika ajoin. Seppälän mukaan olisi hyvä, jos 2000-luvun dopingasiat jätettäisiin jo rauhaan.
-1990-lukuakin vatvottiin niin pitkään. Kun biologinen passi on nykyään käytössä, on siitä olennaisesti varmempaa tehdä tulkintoja kuin muutamasta yksittäisestä näytteestä.
Passin avulla pystytään systemaattisesti keräämään aineistoa ja näkemään, muuttuuko urheilijan verenkuva.
Mäkelä luottaa suomalaisiin
Suomen Urheiluliiton toimitusjohtaja Jarmo Mäkelä luottaa siihen, että 2000-luvulla kansainvälistä menestystä saavuttaneet suomalaisjuoksijat ovat saavuttaneet tuloksensa sallituin menetelmin.
Hän sanoo seuranneensa suomalaisia niin läheltä, että hänen on mahdoton uskoa näiden syyllistyneen väärinkäytöksiin.
Mäkelä työskenteli Urheiluliiton huippu-urheilujohtajana vuosina 2000-2012.
2000-luvun yleisurheilun kestävyyslajien olympia- ja MM-mitalistit joutuivat viikonloppuna epäilyiden kohteeksi, kun julkisuuteen levisi tieto yli 12 000 veritestin tuloksesta.
Epäilyttävät verinäytteet on kerätty yli 5 000 yleisurheilijalta vuosina 2001-2012. Tulosten mukaan joka kolmannella näinä vuosina mitalin saavuttaneella kestävyyslajien yleisurheilijalla oli epäilyttävät veriarvot. Kestävyyslajeilla tarkoitetaan juoksumatkoja, jotka ovat vähintään 800 metriä.
Noloa IAAF:lle
Epänormaalit veriarvot eivät vielä sinänsä todista dopingin käyttöä. Julkitulleet väitteet ovat kuitenkin nolo juttu kansainväliselle yleisurheiluliitolle IAAF:lle, sillä lajin MM-kilpailut käynnistyvät elokuun lopussa Pekingissä.
- Emme aio mennä nyt yksityiskohtiin, mutta IAAF taistelee erittäin vahvasti dopingia vastaan. Asiassa on nollatoleranssi, IAAF:n varapuheenjohtaja Sergei Bubka kertoi.
- Emme lopeta taistelua. Jos meidän on muutettavia sääntöjä ja määräyksiä, teemme sen.
Vuonna 2009 IAAF otti käyttöön urheilijoille tarkoitetut biopassit osana dopingtestausta. Biopassin avulla testaajat pystyvät seuraamaan veren punasolujen määrän epänormaalia vaihtelua.