Neuropsykiatrisista häiriöistä kärsivät aikuiset saavat Suomessa eriarvoista hoitoa asuinpaikasta riippuen. Alueelliset erot hoidon tasossa ovat suuria. Eroista kertoi psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Asko Niemelä Oulun yliopistosairaalan psykiatrian klinikalta.
- Meillä on olemassa keskussairaaloita ja sairaanhoitopiirejä, joissa neuropsykiatriaa on ryhdytty väestötasolla rakentamaan. Mutta meillä on myös mykkiä alueita, joissa on tapahtunut tämän asian osalta hyvin vähän, Niemelä sanoi.
Aikuisten neuropsykiatristen häiriöiden nykytilaa pohdittiin perjantaina Pohjolan neuropsykiatriapäivillä Oulussa.
Neuropsykiatriset häiriöt voivat olla sellaisia psyykkisiä häiriöitä, joiden alkuperä on neurologinen, kuten Parkinsonin taudissa ja MS-taudissa. Näissä psykiatria on mukana, kun potilailla on psyykkisen tuen tarvetta.
Neuropsykiatrisia häiriöitä ovat myös kehitykselliset häiriöt, kuten Aspergerin oireyhtymä, aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö (ADHD) ja Touretten oireyhtymä. Näihin liittyvät ongelmat ovat nähtävissä jo lapsuudesta lähtien.
Mykillä alueilla Niemelä tarkoittaa sellaisia alueita, joiden neuropsykiatrisista suunnitelmista ei tiedetä virallisella tasolla.
- Hiljaiset alueet eivät ole ottaneet julkisella sektorilla virallisesti tai näkyvästi kantaa neuropsykiatristen palveluiden suunnitelmalliseen rakentamiseen. Toimenpiteitäkään ei ole tehty siihen suuntaan, että palveluja olisi ryhdytty rakentamaan, Niemelä selvensi.
Esimerkiksi ADHD:tä sairastaa 1,5-2,5 prosenttia suomalaisaikuisista. Jos hoito kangertelee, ei potilas pysty saavuttamaan elämässä sellaista omaa tasoansa, johon hänellä älyllisesti olisi mahdollisuuksia.
- Näin koulutustaso jää alhaisemmaksi ja työelämässä selviytyminen on heikompaa. Se voi pahimmillaan johtaa syrjäytymiseen, Niemelä kuvaili.
Niemelän mukaan Oulun seutu on edelläkävijä, sillä Oulun yliopistosairaalan psykiatrian klinikkaan on perustettu neuropsykiatrian poliklinikka aikuisia varten. Myös Oulun mielenterveystoimistossa on tällä hetkellä psykiatreja, jotka osaavat neuropsykiatrista diagnostiikkaa. Osaamista löytyy myös kuntoutuskeskuksista.
- Muun muassa Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissäkin on erittäin hyvä kehitys menossa, samoin kuin Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoen keskussairaalan alueella. Myös Helsingin yliopistolliseen sairaalaan on perustettu neuropsykiatrian yksikkö, Niemelä listasi esimerkkejä hyvästä kehityksestä.
Ongelma on kuitenkin, että yhdenkin sairaanhoitopiirin sisällä tilanne voi vaihdella. Toisissa kunnissa neuropsykiatrista palvelua on kehitetty mallikkaasti, toiset kunnat vaikenevat.
- Ihmetyttää, ettei joiltakin alueilta kuulu minkäänlaista viestiä. Potilaitakaan ei näiltä alueilta lähetteellä tule, Niemelä pohti.
Lääkkeeksi hiljaisuuteen Niemelä ehdottaa lääkäreiden koulutusta, joka ulottuisi perusterveydenhuoltoon saakka. Myös päättäjät pitäisi ravistella hereille.
- Eihän terveydenhuollossa ole enää pitkään aikaan voitu aloittaa mitään toimintaa täysin uusin voimavaroin. Tämänkin toiminnan käynnistyminen ja kehittyminen lähtee siitä, että suunnataan uudelleen jo olemassa olevia resursseja.