Kolumni

Aa­ve­lai­va

Mitä kauemmin venäläis-suomalais-latvialais-liettualais-maltalainen rahtilaiva Arctic Sea on ollut salaperäisesti kadoksissa, sitä hurjempia huhuja maailmalla liikkuu siitä, mitä laivalle on oikein tapahtunut.

Mitä kauemmin venäläis-suomalais-latvialais-liettualais-maltalainen rahtilaiva Arctic Sea on ollut salaperäisesti kadoksissa, sitä hurjempia huhuja maailmalla liikkuu siitä, mitä laivalle on oikein tapahtunut. Uutiset ovat olleet sen verran sekavia, poukkoilevia ja hämmästyttäviä, että vaikka laiva löytyisikin, ainakin jonkin aikaa on syytä epäillä, onko sille tosiaan käynyt niin kuin ilmoitetaan.

Perustarina oli vielä aika yksinkertainen. Arctic Sea lähti Pietarsaaresta viemään Stora Enson sahatavaraa Afrikkaan, mutta Ruotsin vesillä laivaan nousi huumepoliisiksi tekeytyneitä tyyppejä, jotka kaappasivat aluksen.

Joo. Aika omituista, mutta vielä ymmärrettävää, vanhaa kunnon merirosvomeininkiä.

Kun kuitenkaan laivasta ei sen jälkeen päiväkausiin kuulunut mitään, heräsi epäilyjä, ettei kaikki ollutkaan ihan noin kuten kerrottiin, vaan aivan toisin, esimerkiksi jotenkin sillä tavalla kuin Tuhannen ja yhden yön tarinoiden Sindbad Merenkulkijan matkoilla. Ehkä siis Artic Seata eivät kaapanneetkaan merirosvot, vaan valtava mustekala, jättiläiskalmari. Kannattaa panna merkille, että kaappaus tapahtui Ruotsin kaakkoisrannikon tuntumassa Gotlannin ja Öölannin vesillä, eli juuri Kalmarin kaupungin kohdalla. Laiva on hyvinkin voinut käydä tankkaamassa Kalmarin Unionilla ja joutunut siellä jättiläsnilviäisen uhriksi.

Suunnilleen samantasoinen selitys on se, että laiva olisi joutunut valaan vatsaan tai selkään ja sillä tavalla kauas valtamerille.

Kun kerran Ruotsin vesillä on oltu, ei ole mahdotonta myöskään se, että paikallinen rannikkovartiosto on luullut Arctic Seata venäläiseksi sukellusveneeksi, jollaiseksi siellä päin on tapana luulla mitä milloinkin, vessanputkista silliparviin. Tässä tapauksessa laivaraukka on mahdollisesti ammuttu upoksiin, tai vielä todennäköisemmin hukattu horisonttiin.

Aavelaivan selitys saattaa kuitenkin olla myös yksinkertaisempi kuin on kuviteltu.

Ehkä siis kaikki tosiaan kävi, kuten on kerrottu, eli laivaan nousi joukko miehiä, jotka kaappasivat sen lastin takia. Kun lastina oli suomalaista sahatavaraa, se saattaa hyvinkin olla paljon arvokkaampaa kuin itse edes tiedämme. Kenties maailmalla vaikuttaa kakkosnelosmafia, joka keinoja kaihtamatta haalii käsiinsä mahdollisimman paljon lautatavaraa, parruja ja lankkuja. Kun niitä on kertynyt tarpeeksi, mafialla on käytännössä sahatavaramonopoli ja se saattaa hinnoitella lautansa vaikka kuinka korkealle.

Jokainen, joka on vähänkin rakentanut tai tehnyt remonttihommia, on kyllä lautaostoksilla huomannut selviä merkkejä tällaisesta.

Entäs sitten se mahdollisuus, että lastin nimike, "sahatavara", olisikin peitenimi. Aivan viime päivinä on nimittäin paljastunut, että lastin lähettäjä Stora Enso on osallistunut myös vaalirahoitukseen Brasiliassa, missä yhtiöllä on etuja valvottavanaan. Jospa siis Arctic Sea olikin lastattu täyteen Etelä-Amerikkaan matkalla ollutta vaalirahapaaleja?

Se selittäisi aika monta mysteeriä, joskin laajentaisi epäiltyjen piirin äärimmäisyyksiin, kuten Suomen vaalirahakohussa konsanaan.