Kunnanjohtaja Erkki Keski-Nisula harppoo 242-metrisen Aavasaksan laella, missä hanki upottaa kivenkoloissa puolireiteen, ja manailee suomalaista näköalattomuutta. Muualla asuvat panisivat Aavasaksan mielellään pakettiin ja nimilappuun tekstin "muisto menneisyydestä, ei saa avata."
Puiden peittämän graniittivaaran päälaella tuulee niin, että Keski-Nisulan ruskean lippalakin telakointi on vaarassa pettää koska tahansa. Lippiksen holtittoman lennon laskeutumispaikka olisi jossain 170 metriä alempana. Keski-Nisulan mielestä tuuli puhaltaa selvästi "Suomulta päin".
Se tuivertaa niin, ettei mistään mäestä voitaisi ponkaista liitelemään ilmojen teille. Paitsi yhdestä. "Tuolla voitaisiin hypätä", Keski-Nisula osoittaa sormellaan nokialaisia kumisaappaitaan. "Tästä jalkojen alta menisi ylämäen tunneli ja tuonne alas peltojen suuntaan lennettäisiin katteen alla yli 200-metrisiä hyppyjä. Olisi ulkona millainen myräkkä hyvänsä."
Lentomäkipeli vihellettiin joidenkin tulkintojen mukaan jo poikki, kun Hiihtoliitto antoi Lahden kisojen yhteydessä puoltolauseensa Kemijärven Suomun perinteiselle lentomäelle. Samaan hengenvetoon Lahden mäkikisa peruttiin tuulen vuoksi. Ylitornio ei ole kuitenkaan vielä arkistoinut kolme erikokoista mäkeä sisältävää mäkikeskussuunnitelmaansa.
Siihen kunnalla ei oikeastaan ole edes varaa, sillä se on maksanut suunnittelu- ja muita kuluja omasta pussistaan 185 000 euroa ja tulossa on vielä 27 000 euron lasku.
Ylitorniolla on taustavoiminaan sankka joukko entisiä ja nykyisiä mäkimiehiä ja valmentajia Niilo Halosen johdolla. Tasapuoliset ja turvalliset hyppyolot mahdollistavalle suunnitelmalle ovat kehuja ja periaatteellista myötämieltä vuodattaneet myös kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n mäkihypyn johtaja Walter Hofer, FIS:n puheenjohtaja Gian Franco Kasper ja mäkirakennuskomitean puheenjohtaja Wolgang Happle, joka kävi Aavasaksalla loppukesästä.
Vastassa ovat kuitenkin vahvemmat ja rahakkaammat voimat. Sellutehtaan sulkemisen vuoksi Kemijärvi on kansakunnan sympatiakeskiössä ja erityisrahoituksen kohteena. Kemijärven kaupunginjohtaja Timo E Korva heiluttaa puheenjohtajan nuijaa maakunnallisen rahoitusapparaatin eli Lapin liiton hallituksessa.
Ellei Suomu maan mäkihyppypiireille kelpaa, maakunnan kehittämisviranomaisilta ei heru euroakaan millekään muulle lentomäkihankkeelle, maakuntajohtaja Esko Lotvonen viestitti Hiihtoliitolle.
Toistuvista vaatimuksistaan huolimatta Ylitornio ei ole saanut Lapin liitolta rahoitusta mäkikeskuksensa suunnittelukuluihin.
Ylitornio perää perusteluja
Keski-Nisula ei ymmärrä, millä perusteilla Suomu valittaisiin lentomäen sijoituspaikaksi. "Urheilullisia perusteet eivät voi olla. Tuulille alttiissa mäessä järjestettäisiin ehkä yksi kilpailu vuodessa ja muuna aikana sitä ei saa edes käyttää.
Aavasaksalla olisi lentomäen lisäksi katteen alla kaksi muuta mäkeä, joissa voitaisiin harjoitella 10 kuukautta vuodessa. Aluekehittämisen nimissä Aavasaksan mäkikeskus taas edistäisi Tornionlaakson kehitystä 20 kertaa enemmän kuin epävarma tuulimäki Suomua ja Kemijärveä", Keski-Nisula laskee.
Kesän korvalla kunta aikoo järjestää tulevaisuuttaan peilaavan tilaisuuden, missä on kolme aihetta. Niistä yksi on mäkikeskushanke. Kansallisen kapinan keskellä kukaan ei ole kiistänyt, etteikö katettu lentomäki sinänsä olisi tulevaisuutta. Jonnekin päin maailmaa sellainen rakennetaan. Joskus.