Harvassa ovat ne, joiden mielestä EU voisi valita virkamiehekseen natsin, fasismia avoimesti kannattavan henkilön. Mahdotontahan se olisi. Natsit syyllistyivät juutalaisten kansanmurhaan ja tappoivat miljoonia ihmisiä. Jos joku höyrähtänyt haluaa olla natsi, höyrytköön itsekseen, muiden elämää vahingoittamatta.
Ihmiskunta on tosin niin hankalaa lajia, että Euroopastakin löytyy myös muita karmeaa jälkeä tehneiden aatteiden kannattajia. Euroopan konservatiivipuolueen EPP:n keskiviikkona Brysselissä alkaneessa, tänään torstaina päättyvässä kokouksessa muistutettiin kommunismin aiheuttamista kauheuksista. Eikä aiheetta. Aatteen voimahahmot, Josef Stalin ylimmäisenä, tuhosivat miljoonia ihmisiä.
Entisessä Neuvostoliitossa vaino kohdistui jopa sattumanvaraisesti oman maan kansalaisiin. Mutta Stalin tapatti ja vainosi myös joihinkin hankalaksi katsomiinsa kansanryhmiin kuuluvia ihmisiä. Niinpä kommunismin syntilistalle kuuluu kansanmurhan kaltaisia veritekoja.
Samanlaista väkivaltaa harjoitettiin muissakin toisen maailmansodan jälkiselvittelyissä Neuvostoliiton valvontaan jääneissä Varsovan liiton maissa.
Osa EPP:n kokousedustajista meni niin pitkälle, että he ehdottivat EU:n virkakieltoa vaikutusvaltaisessa asemassa Itä-Euroopan kommunistimaissa olleille henkilöille.
Se ei toteudu. EU:n jäseniksi toukokuussa tulevissa entisissä Varsovan liiton maissa kansa päättää vapaissa vaaleissa edustajistaan. Jos demokraattinen järjestelmä päästää entisiä kommunisteja EU:n tehtäviin, tuskin he ovat lajissaan pahimpia olleet. Kansan muisti on näissä asioissa hyvä. Arkistotietoakin riittää ihmisten tekemisistä.
Rajanvedot olisivat hankalia. Vapautuneen Viron pääministeriksikin noussut Siim Kallas oli Viron kommunistipuolueen jäsen 1972-1990. Pitkä jäsenyys, jota kesti aina maan uuteen itsenäistymiseen saakka. Nyt Kallas on Viron komissaariehdokas.
Vastaavia kiusallisia pohdintoja riittäisi, jos virkakielto menisi läpi Euroopan parlamentissa.
Unkarin ulkoministeri Laszlo Kovács on tuohtunut ehdotuksesta. Hän pitää ennenkuulumattomana, että Euroopan parlamentissa toimiva puolue yrittää vaikuttaa muiden poliittisten ryhmien päätöksiin, jotka koskevat demokraattisesti valittuja johtajia Itä- ja Keski-Euroopassa. Kovácsille todellinen demokratia on uusi ympäristö. Hän ei ole tottunut sen kaikkiin piirteisiin.
Useissa Euroopan maissa poliitikot ovat keskustelleet kiivaasti myös naapuripuolueen oikeudesta edistää poliittisesti arveluttavan menneisyyden omaavan jäsenensä uraa. Erityisen tiukkoja keskusteluja käytiin heti toisen maailmansodan jälkeen, mutta paljon myöhemminkin vastaavaa on pulpahdellut esiin.
Jyrkkä vastalause tuli juuri Unkarista varmaan sen takia, että erityisesti unkarilainen konservatiivien parlamentaarikko József Szájer ajaa aktiivisesti virkakieltoa. Neuvostokommunistien verisesti kukistaman kansannousun kokeneessa maassa henkiset haavat ovat vielä kipeitä.
Szájer ei sentään häätäisi suomalaisia tai muidenkaan demokraattisina maailmansodan melskeistä säilyneiden maiden edustajia EU-parlamentista, vaikka heissä vanhoja kommunisteja olisikin. Hän muistuttaa, että Suomessa vaalit ovat olleet aitoja. Kommunismissa käytiin leikkivaaleja. Niin onkin oikeutettua sanoa vaaleista, joissa äänestysprosenttikin värkättiin sadan tuntumaan.
Vaikka EPP:ssä viritelty aloite ei johda päätöksiin, demokratiaa uhkaavista vaaroista pitää jatkuvasti keskustella valppaasti.