Kiinan ja Intian valinnoilla on ratkaiseva merkitys maailman ympäristön tulevalle tilalle. Niiden on löydettävä oma, kestävä tiensä vaurastumiseen.
Arvostetun Worldwatch-instituutin vuosiraportti maailman tilasta on tänä vuonna valinnut teemakseen Intian ja Kiinan. Kirja julkistettiin suomeksi sattumalta samaan aikaan, kun pääministeri Matti Vanhanen oli vierailulla Intiassa.
Vanhasella oli ohjelmansa lomassa tilaisuus päästä tutustumaan Intian uusimpaan ylpeyden aiheeseen, tuliterään Delhin metroon.
Järkyttävän suuret liikenneruuhkat ovat yhä useamman kehittyvän valtion metropolin arkipäivää. Kaupunkisuunnittelu ei ole pystynyt mitenkään seuraamaan perässä, kun vaurastuvat kansalaiset hankkivat itselleen yksityisautoja. Delhin esimerkki osoittaa, että ainakin jossain koetetaan taistella autoistumista vastaan ja rakentaa tehokasta joukkoliikennettä.
Mutta vain harvalla kaupungilla on Delhin tapaan varaa uusiin metron kaltaisiin jätti-investointeihin. Samaan aikaan ongelmat ovat koko ajan kasautumassa.
Yhä useammat katseet ovat näinä aikoina kiinnittymässä Aasiaan. Etenkin Intia ja Kiina ovat nousemassa hämmästyttävällä vauhdilla. Niillä on vuosituhantisen historian tuoma itsetunto ja halu ottaa jälleen niille kuulunut ja kuuluva paikka yhtenä maapallon kulttuurin, talouden ja politiikan keskuksista.
Edellytykset nousun jatkumiseen vaikuttavat päivä päivältä paremmilta. Tuore OECD:n raportti kertoo esimerkiksi, että Eurooppa ja etenkin sen keskeiset valtiot Saksa ja Ranska ovat jäämässä Aasian jalkoihin jo koulutuksen tasossa. Aasialaiset oppilaitokset ovat alkaneet kouluttaa pätevää väkeä, joka tahtoo menestyä omalla kotiseudullaan.
Menestyksellä on kuitenkin hintansa, ja mahdolliset esteensä. Yksi suurimmista kysymysmerkeistä on ympäristön kestokyky. Kiinan-kävijät ovat nähneet ja kokeneet, kuinka suurten kaupunkien ilma peittyy katkuun, jota on vaikea hengittää. Puhtaasta vedestä on yhä kovempi pula, viljelysmaa käy niukaksi eroosion ja kuivuuden myötä, ennen niin mahtavat joet saattavat kuivua kokonaan ennen pääsyään mereen, ja uutisia ympäristöonnettomuuksista kuulee tämän tästä.
Kiinan, Intian ja muidenkin Aasian maiden kiihkeä kasvu osuu samaan aikaan, jolloin maailman kasvihuonekaasujen päästöjä olisi pakko vähentää ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi. Kiina ja Intia ovat jo nyt maailman toiseksi ja neljänneksi suurimmat hiilidioksidipäästöjen tuottajat.
Näillä mailla on täysi oikeus vaurastua ja tavoitella entistä parempaa elintasoa. Mutta jos ne tekevät sen rikkaiden länsimaiden ja erityisesti Yhdysvaltain mallin mukaisella tavalla, lopputulos on täysin mahdoton. Sitä eivät maailman ympäristö tai luonnonvarat yksinkertaisesti kestä.
Worldwatch-instituutti pitää Kiinan ja Intian rajua nousua paitsi isona epävarmuustekijänä myös mahdollisuutena. Kyse on siitä, mitä valintoja nämä maat tekevät. Esimerkiksi Kiinan johto tuntuu ottavan ympäristökysymykset yhä vakavammin, pakottavasta syystä.
Jos yhdistää määrätietoisen politiikan ja kasvavan koulutustason, näillä mailla on tilaisuus näyttää suuntaa uudessa vähän kuluttavassa teknologiassa ja uusiutuvan energian käytössä. Kun öljyn hinta kasvaa ja saatavuus vaikeutuu, tähän ajaa myös taloudellinen pakko.
Suuntaaminen kohti tällaista matalapäästöisen teknologian kehitysmallia saattaa samalla antaa Aasian jäteille pysyvän kilpailuedun, joka viimeistään oikeuttaa puhumisen Aasian vuosisadasta.