Aasia imee suun­nit­te­lu-in­si­nöö­re­jä

KalevaOulu Matkapuhelinten sopimussuunnittelija Flextronics ODM Finland l

Aivoja tarvitaan. "Suomessa on osoitettu, että täällä osataan tuottaa hyviä ideoita. Mielestäni yritysten kannattaisi pitää aivot Suomessa, vaikka tukipisteitä olisi myös muualla", Marcos Katz sanoo.
Aivoja tarvitaan. "Suomessa on osoitettu, että täällä osataan tuottaa hyviä ideoita. Mielestäni yritysten kannattaisi pitää aivot Suomessa, vaikka tukipisteitä olisi myös muualla", Marcos Katz sanoo.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Oulu Matkapuhelinten sopimussuunnittelija Flextronics ODM Finland leikkaa rankasti Suomen-toimintojaan ja siirtää painopisteensä Aasiaan. Ensi viikolla alkavissa yt-neuvotteluissa yhtiö kaavailee noin 200 henkilön irtisanomista Oulusta ja Kuopiosta. Yhtiön suunnittelutyöhön Suomeen jäisi näin enää runsaat sata työntekijää.

"Meillä on suunnittelukeskuksia Kiinassa, Etelä-Koreassa ja Singaporessa, joten jatkossa toteutamme projektejamme varmastikin lähinnä näissä. Suomessa keskitymme enemmän esitutkimus- ja esikehitystyöhön", kertoo Flextronics ODM Finlandin varatoimitusjohtaja Vesa Vähämöttönen.

"Kaikkein fiksuin ja vaativin suunnittelu jäisi tänne, kun taas perussuunnittelu ja tuotevarianttien tekeminen tapahtuisi Aasiassa", hän lisää.

Varatoimitusjohtaja myöntää, että suunnittelutyö tulee Aasiassa "merkittävästi" Suomea huokeammaksi.



Globalisaatio
tuttua myös Koreassa


Isot laitevalmistajat ovat viime vuosina sijoittaneet toimistojaan ja tutkimustoimintaansa esimerkiksi juuri Etelä-Koreaan, kertoo Samsung Electronicsissa matkaviestinten 4g-tutkimusta tekevä tekniikan tohtori Marcos Katz.

Argentiinalaissyntyinen Katz on työskennellyt johtotehtävissä Samsungin Etelä-Korean-toimipisteessä Suwonissa pian kolme vuotta. Tätä ennen hän ansaitsi elantonsa toistakymmentä vuotta Oulussa, viimeksi vanhempana tutkimusinsinöörinä Nokia Networksissa sekä tutkijana Oulun yliopistossa. Parhaillaan hän on vaimonsa ja lapsensa kanssa lomalla Oulussa.

"Etelä-Koreassa kustannukset ovat vielä verrattain alhaisia, ja koulutettua työvoimaa on hyvien yliopistojen ansiosta saatavilla", Katz sanoo. "Tutkimuksen ja tuotekehityksen kannalta Etelä-Korea on siis houkutteleva, mutta tuotantomaana se ei ole välttämättä enää yhtä houkutteleva kuin aiemmin", hän arvioi.

Katzin mukaan myös Etelä-Koreassa on globalisaatiokeskustelu tuttua: yritykset ovat alkaneet siirtää sieltä työtä vielä halvempien tuotanto- ja työvoimakustannusten maihin kuten Kiinaan tai Intiaan. Myös pätevistä insinööreistä uumoillaan Koreassa tulevan jossain vaiheessa pulaa.

"Etelä-Koreassa palkkataso on noussut viime vuosina aika huimasti, ja se saattaa lähestyä jo Suomen tasoa", Katz sanoo. Hän kuitenkin huomauttaa palkkojen olevan asia, josta "porukoissa ei juuri ääneen keskustella".

Marcos Katz ei usko, että yritysten tuotekehitys- ja suunnittelutoiminta siirtyisi tyystin huokeiden kustannusten maihin. "Euroopassa ja Yhdysvalloissa on kalliimpaa pitää tutkimuskeskuksia kuin vaikkapa Koreassa, mutta silti niitä niissä edelleen on."

Ilmoita asiavirheestä