Leikkikenttä, aarrekätkö, hevostalli ja onkimies. Nämä ovat kolmivuotiaan Oskar ja kuusivuotiaan Olivia Lassilan tärkeimmät paikat Äimäraution siirtolapuutarhassa. Niin - ja tietenkin Olivian narsissipenkki ja Oskarin porkkanamaa.
Siis ensimmäiseksi hevosia katsomaan naapuriin Äimäraution talleille. "Hevosen räpylöiden jälkien yli", Oskar sanoo tien kavioiden painumista.
Hevoset hirnahtelevat. Linnut laulavat. Aurinko paistaa. Paarmat kiertävät hevosten kimpussa. "Ampilaisia", poika veikkaa.
Lapset pelkäävät aidan takana olevia hevosia.
Ei ole kiirettä. "Tätä varten ostimme mökin", äiti Heidi Lassila myhäilee.
Mökin saanti oli vaikeaa, koska niitä on harvoin tarjolla. Ja vain Äimäraution ilmoitustauluilla, kiinteistönvälittäjien ilmoituksista mökkejä on turha tutkailla.
Lintulassa asuva perhe kyttäsi mökkiä pari vuotta. Yhden kauppa oli sovittu, mutta myyjä perui.
"Perikunta taisi katsastaa vain hinnan", isä Tapio Koivuniemi naurahtaa.
Pariskunta päätti, että kun mökki tulee kaupan, siihen käydään kiinni ja lujasti. Toissa syksynä viimein tärppäsi. Hintakin oli halpa, alle kymppitonnin, mutta vastapainoksi mökki oli tosi huonossa kunnossa.
Uusi katto, ulkoseinien maalaus ja eteläseinän ikkunat olivat vuorossa ensin. Luovaa työtä lapiolle oli - ja paljon. Piha uusiksi, mikä tarkoittaa erisyvyisten ja -muotoisten monttujen kaivuuta. Ja uuteen paikkaan siirretty kellari, josta lapset löysivät keväällä "haisunäädän", kuolleen päästäisen.
Kaikki tehtiin vanhaa kunnioittaen, kuten perhe lupasi mökin myyneelle 85-vuotiaalle mummolle.
"Kala särkyy, kun se putoaa", Oskar ihmettelee onkimiehen hahmon jaloissa olevaa kalaa. Vieressä pienen ojan varrella oleva kullanhuuhtojan kuva kiinnostaa Oliviaa paljon enemmän.
Raviradan karhimies nostaa taas pölypilven pihoille. Jonkun grilli tuoksuu makkaralle. Vasaran naputusta kuuluu useammastakin paikasta.
"Ulkona olo. Perheen puuhastelupaikka. Halpa mökki. Ei tarvitse mennä kauas. Puutarhanhoito", siinä parinkymmenen neliön mökinomistajan päällimmäisiä riemuja.
Pieni mökki; kamiina, pöytä ja viisikymmentäluvun tummunutta paneelia olevat sisäkatot ja -seinät. Vuokratontti on 350 neliötä.
Tapio on ostanut lepotuolin. "Heidi on työhullumpi ja touhuaa koko ajan. Tiedän, että saan siinä loikoilla."
Kempeleentien liikenteen melu häiritsee. Remonttiaikaan asuntovaunussa yöpyneen Heidin isän yöunen katkoi junanvaunujen vekslailu ratapihalla.
Lapsille ei löydy helposti leikkikavereita Äimärautiolta.
Naapurit eivät häiritse kerrostalossa muihin ihmisiin tottunutta perhettä. Mitä nyt yksi naapuri valitti, että vasaroiden naputtelu kuului tontilta liian myöhään.
Oskar ei haluaisi millään lähteä pois leikkikentältä. Lapset ovat innoissaan siitä, millainen aarre löytyy isän Neuvokkaasta saamien karttojen ristien alta. Toivottavasti sieltä löytyy muutakin kuin kaupungilta vuokratun lisämaan pyykkien paikat. Sireenit tuoksuvat. Kopotikopotikopoti kuuluu raviradalta. Ruohonleikkuukone säkättää. Juna kolisee ohi. Autojen melu kuuluu huminana.
Suomessa on siirtolapuutarhabuumi. Mökkien kysyntä on kasvanut ja hinnat nousseet. Puutarhat ja pihat kiinnostavat muutenkin. Suomalaiset sijoittavat puutarhakasveihin enemmän kuin koskaan ennen.
"Asuminen ja puutarhanhoito ovat trendikkäitä. Televisiossa ei ole koskaan ollut näin monta asumista ja puutarhaa käsittelevää ohjelmaa, eikä milloinkaan ole ollut näin monia erikoislehtiä. Siirtolapuutarhamökki voi olla perheen henkireikä, eikä ihmisten tarvitse matkustaa kauas mökille", lomailua tutkinut valtiotieteiden tohtori Anu-Hanna Anttila Turun yliopistosta arvelee.
Hän uskoo, että presidentti Tarja Halonen puutarhamökkeineen on lisännyt tietoisuutta tästä elämäntavasta.
Anttila pitää hyvänä siirtolapuutarhojen seuraavana vaiheena Koitelissakin sovellettavaa mallia, jossa mökit rakentaa yhtiö. Kaikilla ei riitä aika, eikä vasarakaan pysy jokaisen käsissä. "Mutta uhkana on, että samalla katoaa osa siirtolapuutarha-alueiden hengestä. Varmasti valmismökkejä voidaan muuttaa jokaisen itsensä näköiseksi."
Suomen siirtolapuutarhaliiton puheenjohtaja Liisa Vasama haluaa pitää hajurakoa Koitelin tyyppisiin hankkeisiin.
"Ne ovat sinänsä hyviä, mutta miksi niitä ei markkinoida mökkikylinä vaan siirtolapuutarhoina?"
"Nyt mökeistä miltei tapellaan. Vielä 1970 -luvulla lapset eivät huolineet vanhempiensa mökkiä."
Puutarhojen tilalle uhattiin rakentaa takavuosina milloin kerrostaloja, milloin mitäkin.
"Monissa kaupungeissa alueet on suojeltu kaavoilla. Nyt suojellaan koko miljöö, henki, ei vain rakennuksia", Vasama hykertelee.
Hän varoittelee, että kaikille ei siirtolapuutarhamökki sovi. "Pitää sietää naapuria, ja mökki sitoo. Pihat vaativat hikeä. Kaupungit ja yhdistykset tarkastavat, että piha on kunnossa."
Väki on nuorentunut, vaikka edelleenkin asukkaiden ikä on korkea. Takavuosina tulijat olivat eläkeläispariskuntia tai yksinäisiä naisia. "Mutta ei koskaan yksinäisiä miehiä."
Puutarhoissa löytyy kaikenlaisia ihmisiä eri sosiaaliryhmistä.
Vasama ihmettelee presidentti Halosen nostoa siirtolapuutarhabuumin kohottajaksi.
"Ei kukaan ole niin tyhmä, että ostaa mökin sen vuoksi, että presidentilläkin on sellainen."