Ohjaaja Aarne Tarkasta voi hyvin luonnehtia suomalaisen elokuvan kultakauden ihmemieheksi. Hän ohjasi vain vuosikymmenen kestäneen kiihkeän elokuvauransa aikana 33 pitkää elokuvaa.
Sama vauhti jatkui myös Tarkaksen tv-uralla. Mies teki viidessä vuodessa toistasataa tv-ohjelmaa. -- Kaikki paitsi kriitikot pitivät Tarkaksen töistä. Hän oli yhtä aliarvostettu kuin Reino Helismaa. Nyt on aika Tarkaksen arvonpalautukselle, linjaa kotimaisen elokuvan asiantuntija Kari Uusitalo.
Uusitalo onkin ottanut itse asiakseen nostaa Tarkas (1923--1976) tämän ansaitsemalle paikalle. Tällä viikolla julkaistiin Uusitalon kirjoittama ohjaajan elämänkerta Tarkastelua -- Aarne Tarkas ja hänen elokuvansa (Like). Tarkaksen elämä oli hänen massiivisesta tuotannostaan huolimatta traaginen. Kiivas työtahti ja boheemi elämäntapa olivat yhdistelmä, joka kulutti miehen loppuun nopeasti.
-- Tarkas oli lahjakas ohjaaja, joka poltti kynttiläänsä sekä molemmista päistä että keskeltä, Uusitalo kiteyttää.
Paukku-Arska piti räjähdyksistä
Aarne Tarkas ehti kuitenkin jättää mittavan jäljen kotimaiseen elokuvaan. Vaikka hänen filminsä syntyivät pikavauhtia, tulos oli usein parempi kuin olisi voinut olettaa. Tärkeä syy tähän on se, että leppoisa ohjaaja loi kuvauspaikalle hyvän ja paineettoman tunnelman.
-- Tarkas oli kuvauksissa näyttelijälle kaveri, hän antoi meille vapauden tehdä. Tuo ei ollut 60-luvun taitteessa kovinkaan yleistä. Silloin aloittelevatkin ohjaajat tuppasivat määräämään tarkasti kaikesta, muistelee pitkän linjan elokuvanäyttelijä Matti Ranin. Tarkasta kutsuttiin elokuvantekijöiden piireissä Paukku-Arskaksi. Maestro nimittäin lisäsi filmeihinsä kernaasti komeita räjähdyksiä ja kapakkatappeluita. Joidenkin mielestä Spede Pasasen elokuvat ovat selvästi jotain velkaa hänen edeltäjälleen ja esikuvalleen Tarkakselle. -- No, kyllä Spede oli paljon railakkaampi. Tarkaksen filmeillä oli aina jokin psykologinen pohja siinä, missä Spedellä lattia muuttui välillä katoksi ja päinvastoin, Matti Ranin vertaa. Raninin mielestä Tarkaksen hengenheimolainen elokuvantekijänä on ollut Matti Kassila. Tämä ei ole kaukaa haettua, sillä Kassila ja Tarkas tekivät myös yhteistyötä. -- Kassilan ja Tarkaksen töiden tasossa oli tosin eroa, edellisen eduksi, täsmentää Kassilan Komisario Palmu -filmiklassikoilla nähty Ranin.
Kolme filmiä vuosittain
Aarne Tarkaksen ohjaajanura alkoi vuonna 1952 elokuvalla Yö on pitkä. Jo sitä ennen hän oli ehtinyt olla mukana tekemässä käsikirjoitusta Matti Kassilan elokuviin. Tuon jälkeen suomalaiset pääsivät 50-luvulla ja 60-luvun alussa jonottamaan Tarkaksen ensi-iltoihin kolmekin kertaa vuodessa.
Aarne Tarkas tiettävästi piti parhaana elokuvanaan vuonna 1956 valmistunutta filmiä Jokin ihmisessä (1956). Mika Waltarin pienoisromaaniin perustanut elokuva ei odotuksista huolimatta menestynyt.
-- Tarkasta varmaan kirveli tuon elokuvan vastaanotto lopun ikää; hänhän oli tunnettu nopeana ja vähän huolimattomana tekijänä. Jokin ihmisessä oli ehkä se elokuva, johon hän hartaimmin paneutui, kirjoitti Tarkaksen vakionäyttelijöihin lukeutunut Anneli Sauli muistelmissaan.
Moni muu Tarkaksen filmi kuitenkin keräsi hyvin katsojia, vaikka kriitikot pysyivät penseinä. Esimerkiksi elokuva Opettajatar seikkailee (1960) nousi suosioon, ja sen tv-esitys vuonna 1974 keräsi ruutujen ääreen ennätysmäiset 2,44 miljoonaa suomalaista.
Omanlaisensa legenda oli ja on Lappiin sijoitettu villin lännen saaga Villi Pohjola (1955), jolle Tarkas teki myös kaksi jatko-osaa. Tunnettuja Tarkas-leffoja ovat myös esimerkiksi Olemme kaikki syyllisiä, Sotapojan heilat sekä Hän varasti elämän.
Suhdanteet muuttuivat 1960-luvun puolivälissä niin, että Aarne Tarkas sai etsiä töitä muualta kuin elokuvan parista. Kekseliäs ideatykki löysi uuden kodin tv:n puolelta. Tarkaksen viisivuotisen tv-uran menestyksekkäin ohjaustyö oli MTV:n esittämä sarja Kuten haluatte.