Ideologialle tyypillistä on kotikutoisuus sekä perinteiden ja vahvan yksilön korostaminen.
Norjan äärioikeisto, jota nyt pidetään ainakin osasyyllisenä perjantain väkivaltaisiin tapahtumiin, on tunnettu suunnitelmistaan iskeä maan poliitikkoja vastaan. Vuonna 1997 maassa pidätettiin kuusi nuorta, jotka poliisin mukaan kuuluivat väkivaltaiseen uusnatsien ryhmittymään. Poliisi sai pidätysten yhteydessä haltuunsa luettelon poliitikoista, joita vastaan oli suunnitteilla jonkinlaisia hyökkäyksiä. Lisäksi takavarikoitiin suuri määrä erilaisia, iskuissa tarvittavia varusteita kuten luodinkestäviä liivejä ja kypäriä.
Vuonna 2001 maassa kuohui konkreettisemmin, kun 15-vuotias afrikkalaistaustainen poika puukotettiin raa´asti kuoliaaksi Oslossa. Paikallisen uusnatsijengin tekoa pidettiin rasistisena. Aftenposten-lehden mukaan samana vuonna pidätettiin 23-vuotias norjalainen uusnatsi, jonka hallusta löytyi kaksi pistoolia, kilo räjähteitä ja kaksi poliisin univormua.
Norjan eilisistä veriteoista epäillyllä miehellä on äärioikeistokytköksiä, hän käytti poliisiasua ja hänen tiedetään kritisoineen työväenpuoluetta.
Näin Ruotsissa Käsite äärioikeisto on kuitenkin kovin hämärä. Yleensä ideologiaan liitetään näkemykset voimakkaasta isänmaallisuudesta (nationalismi), vahvasta puolustuskyvystä, maahanmuuttovastaisuudesta, perinteisistä perhearvoista sekä yksilön korostamisesta yhteiskunnan ja järjestelmän sijasta.
Ruotsissa äärioikeistolaisena pidetty Ruotsidemokraatit-puolue (Sverigedemokraterna) edustaa näitä arvoja -- ainakin julkisesti. Ruotsidemokraatit on arvostellut Ruotsin maahanmuuttopolitiikkaa, sen lieveilmiöitä ja siihen käytettäviä varoja. uolue on kannanotoissaan vastustanut myös monikulttuurisuutta ja etenkin islamia.
Ruotsidemokraatit on lisäksi vaatinut leikkauksia sosiaalitukiin ja eläkkeiden verotuksen keventämistä. Puolue haluaa myös palauttaa asevelvollisuuden ja käyttää lisää rahaa maanpuolustukseen. Ruotsidemokraatit vastustaa samaa sukupuolta olevien avioliittoja sekä homo- ja lesboparien adoptio-oikeutta. Lisäksi puolue haluaa lisätä kirkon valtaa kouluissa.
Miten Suomessa? Suojelupoliisi ei pidä äärioikeistolaista liikehdintää Suomessa kovin merkittävänä yhteiskunnallisena uhkana, sillä toiminta ei ole järin järjestäytynyttä. Äärioikeistolta puuttuu Supon mukaan selkeä johtohahmo ja ryhmät ovat pieniä. Varsinaisista äärioikeiston kokoontumisista Supolla on tietoa hyvin vähän, mutta niitäkin kuulemma järjestetään.
Oleellista suomalaisen -- kuten muuallakin -- äärioikeiston toiminnassa on verkottuminen netin kautta. Internet mahdollistaa yhteydenpidon samanmielisiin ulkomaalaisiin sekä luo joukkovoimaa. Kotimainen toiminta onkin -- ainakin toistaiseksi -- kulminoitunut nettikeskusteluihin ja esimerkiksi maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin (r.) vastaiseen kommentointiin. Supo seuraakin muutamia äärioikeistoaktiivien käyttämiä keskustelufoorumeita.
Suomessa oli merkittävää, väkivaltaan turvautunutta äärioikeistolaista liikehdintää viimeksi 1930-luvulla.