Yhdysvallat ja sen lähimmät liittolaiset ovat suurimmassa vaarassa, mutta ei Suomikaan ole täysin poissuljettu kohde ääri-islamistien terrori-iskulle. Bin Ladenin hengenheimolaiset ovat etsineet sellaisia kohteita, joita viimeksi osattaisiin epäillä.
Puhtaaseen islamiin pyrkivät voimat vihaavat länttä ja sen maallistunutta elämänmuotoa. Yhdysvallat on toki ykköskohde, koska sen vaikutusvalta on niin suora Lähi-idän muslimivaltioihin. Mutta useimmilla muillakin länsimailla on jokin pieni linkki niihin muslimimaihin, joista ääri-islamilaiset liikkeet ammentavat voimansa ja rekrytoivat jäsenensä. Suomellakin on kourallinen rauhanturvaajia Afganistanissa.
Kylmän sodan aikainen rauhantila on peruuttamasti ohi. Sen on korvannut terrorismi, josta maailman mitassa vaarallisin muoto on ääri-islamilainen terrorismi. Sen juuret ovat Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän lohduttomassa köyhyydessä ja näköalattomuudessa. Israelin ja Palestiinan konflikti kuuluu myös keskeisiin selittäjiin, sillä arabit näkevät siinä kiteytyneenä lännen ja islamilaisen maailman suunnattoman eriarvoisuuden.
Tilanne on Persianlahden kahden sodan, Afganistanin talibanien vallastasavustamisen ja palestiinalaisalueiden väkivallan vuoksi on niin pahasti takalukossa, että länsimaiden ja islamilaisten maiden suhteiden suojasäähän on vaikea uskoa. Siitä huolimatta aidon keskusteluyhteyden avaaminen olisi ainoa tie jännityksen vähenemiseen.
Nyt tarvittaisiin jotain aivan muuta kuin kidutuskuvia Irakin vankiloista. Länsimainen julkisuus nimittäin pitää huolen siitä, että Irakin miehittäjien ylilyönnit tulevat päivänvaloon. Tältä pohjalta on vaikea synnyttää uskoa demokratian ja ihmisoikeuksien voittokulkuun Lähi-idässä.
Bin Laden ja hänen kaltaisensa ovat sellaisia fanaatikkoja, ettei heidän kanssaan ole mahdollista käydä minkäänlaisia dialogia tai ajatustenvaihtoa. Valtaosa islamilaisten maiden väestöstä samoin kuin länsimaissa asuvista muslimeista on kuitenkin rauhaa rakastavaa väkeä, jonka kanssa on mahdollista keskinäisen kunnioituksen pohjalta päästä sopuisaan rinnakkaiseloon.
Olennaistaon se, miten rikas ja sotilaallisesti ylivoimainen länsi kohtelee arabeja ja muita Lähi-idän muslimeja. Maailmassa riittää kyllä kriisipesäkkeitä mainitun alueen ulkopuolellakin, mutta juuri Lähi-itä on keskeinen selittäjä länsimaihin kohdistuneissa terrori-iskuissa.
Maailma on raadollinen paikka, jossa kaikkia ongelmia ei ratkota hymyilemällä ja kukkakimppuja ojentelemalla. Valitettavasti väkivaltaan turvautuminen on joskus ainoa mahdollisuus. Talibanien vallan kukistaminen kuuluu tähän sarjaan välttämättömiä toimenpiteitä, sillä talibanien suojeluksessa al-Qaida piti koulutusleirejä tuleville terroristeille. Irakin toinen sota käy esimerkiksi päinvastaisesta tapauksesta: se on ajanut alueen sellaiseen epävakauden tilaan, että mikä tahansa kehityskulku on mahdollinen.
Virheitä voidaan tehdä länsimaiden sisälläkin. Muslimien perinteisten huivien käyttökielto Ranskan kouluissa tuskin vahvistaa muuta kuin vihan tunteita ääriliikkeisiin ihastuneiden Ranskan muslimien keskuudessa. Erilaisuutta suvaitsevissa maissa on kaikkein vähiten kahnauksia.
Sen sijaan al-Qaidan toimia ylistävien imaamien ja muiden vihaa lietsovien mielipidejohtajien karkottaminen on ymmärrettävämpää, vaikka tieto kyllä kulkee tänä päivänä muutenkin kuin agitaatiotilaisuuksissa.