Eduskuntavaalit alkoivat keskiviikkona ennakkoäänestyksellä, joka on lisännyt kannatustaan vaaleista toiseen. Viime eduskuntavaaleissa neljä vuotta sitten lähes puolet, 47 prosenttia, äänestäneistä käytti kansalaisoikeuttaan antamalla äänensä ennen varsinaista vaalipäivää. Ei ole epäilystäkään, etteikö sama suunta jatku.
Ääniä jää jaettavaksi myös vaalipäivänä 19. huhtikuuta, sillä eri mielipidemittausten mukaan jopa 40 prosenttia äänoikeutetuista ei tiedä vielä tässä vaiheessa mitä puoluetta ja ketä ehdokasta äänestää. Kannastaan epävarmojen äänten kalastelu varmasti kiihdyttää vaalikamppailua.
Eduskuntavaalien asetelma on varsin kutkuttava. Kaikkien mielipidemittausten mukaan viime vaaleissa rökäletappion kärsinyt keskusta voittaa vaalit ja kipuaa suurimmaksi puolueeksi. Todennäköisenä pidetään keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän nousemista uuden hallituksen pääministeriksi.
Viime vuosina vaaleista toiseen suurimman puolueen paikan napannutta kokoomusta puolestaan odottaa vaalitappio. Kokoomuksen kannatus on syksystä lähtien suorastaan romahtanut lyhyessä ajassa muutama kuukausi sen jälkeen kun Alexander Stubb valittiin puheenjohtajaksi alkukesän puoluekokouksessa.
Mielipidemittauksissa kokoomus kisailee tasaväkisesti toiseksi suurimman puolueen paikasta sosiaalidemokraattien kanssa. Sosiaalidemokraateille ennustetaan niinikään tappiota, joskin mielipidemittausten aallonpohjan puolue näyttäisi ohittaneen.
Vuoden 2011 eduskuntavaalien suuryllättäjä, Timo Soinin johtamat perussuomalaiset on vakiinnuttanut asemansa keskisuurena puolueena. Osa edellisvaalien voitosta on kuitenkin valumassa keskustan laariin.
Ovet paukkuen kokoomusjohtoisesta hallituksesta lähteneet vasemmistoliitto ja vihreät käyvät kahdenkeskisen kamppailun seuraavaksi suurimman puolueen paikasta. Puntit ovat melko lailla tasan edellisvaalien ääniosuuksin.
Ennakkoäänestyksessä voiton perii suurella todennäköisyydellä keskusta. Niin on käynyt aikaisemmissakin vaaleissa. Ennakkoäänestäminen on yleisintä keskustan perinteisillä kannatusalueilla, maaseudulla.
Etenkin puolueuskollisimmat, yli 65-vuotiaat ovat tavanneet käyttää äänioikeutensa heti kun se on mahdollista. Etukäteen äänestäminen koetaan käteväksi etenkin pikkukunnissa, joissa etäisyys varsinaiselle äänestyspaikalle saattaa olla pidempi kuin ennakkoäänestyspaikalle. Sitä paitsi äänestämässä voi käydä muun asioinnin yhteydessä.
Iäkkäämpien äänestäjien käyttäytyminen on ymmärrettävää myös siitä näkökulmasta, että useimmiten heidän puoluekantansa on niin vakiintunut, ettei vaalitoimitusta ole tarvetta jättää viime tinkaan.
Varttuneempien joukossa on vielä niitä, joille vaalit on merkittävä tapahtuma ja jotka haluavat pitää äänestämisen arvokkaana tapahtumana. Heille on itsestään selvää käyttää oikeuttaan vaalipäivänä liittämättä sitä kauppareissuun.
Pääkirjoitus