Äänestysinto on tulevien kunnallisvaalien suurin kysymysmerkki ja huolenaihe. Jos äänestäjät eivät tuota iloista yllätystä, äänestysprosentti voi painua todella alas.
Kunnallisvaalien ennakkoäänestys alkaa tänään. Äänestämistä jo ennen varsinaista vaalipäivää sunnuntaina 26. lokakuuta on tehty taas entistä helpommaksi viemällä äänestyspaikkoja sinne, missä ihmiset liikkuvat ja asuvat. Mahdollisuutta käyttää äänioikeuttaan voi tuskin enää parantaa tästä kuin nettiäänestyksellä.
Tästä kaikesta huolimatta on kaikki syyt kantaa huolta siitä, miten innokkaasti äänestäjät osallistuvat arkielämänsä kannalta kaikista tärkeimpiin vaaleihinsa. Tiedot esimerkiksi monien puolueiden vaikeuksista saada ehdokkaita listoilleen ja ihmisten laimeasta osallistumisesta erilaisiin vaalitilaisuuksiin ennakoivat sitä, että äänestäjiä voi olla vaikea aktivoida uurnille edes entiseen malliin.
Kansalaiset aktivoituvat poliittisesti yleensä silloin kun taloudessa menee huonosti. Meneillään oleva maailmanlaajuinen rahoituskriisi ei ole ainakaan vielä, sinänsä onneksi, muuttunut Suomessa todella ikäviksi talousuutisiksi.
Toissa kunnallisvaaleissa äänestysaktiivisuus tipahti alle 56 prosenttiin, kun taas neljä vuotta sitten se nousi sentään lähelle 59 prosenttia. Nyt jotkut tiedustelut ennustavat optimisesti, että jopa 73 prosenttia äänioikeutetuista käyttäisi oikeuttaan. Niin komea kuin tämä Kuntaliiton tiedustelun näyttämä lukema olisikin, olisi jättiyllätys, jos käytännössä päästäisiin edes lähelle sitä.
Tiistaina julkistetun Nuorisobarometrin mukaan nuorten äänestysaktiivisuus saattaisi jopa lievästi nousta tai ainakin sen lasku tasaantua tulevissa kunnallisvaaleissa. Äänestysaikeen ja äänestämisen välillä on kuitenkin suuri ero. Jos verkossa voisi äänestää, yli puolet vastanneista uskoi, että äänestämisen suosio kasvaisi. Vaikka verkkoäänestämiseen liittyy myös ongelmia, tutkimustulos antaa lisäpontta pyrkiä sitä kohti.
Kunnallisvaalit ovat läheisyydestään huolimatta tai ehkäpä juuri sen takia puolueille vaikeat. Vaikka vaalit ovat paikalliset, puolueet käyvät paikallisuuden kustannuksella julkisuudessa yleispoliittista taistelua. Paikkakuntakohtaiset ja muut, paljon tärkeämmät kysymykset hukkuvat helposti sen alle.
Yhtä lailla puolueet keskittyvät kunnallisvaalikampanjoissaan yhä enemmän toisarvoiseen imagopolitikointiin. Mielikuvilla on hyvin vähän jos ei mitään tekemistä kunnallispolitiikan tärkeiden asioiden kuten vanhusten hoidon, terveydenhoidon tai kouluasioiden kanssa.
Vaikka kunnallisvaalien ykkösasiat ovat paikallisia, vaaleilla on tietty yleispoliittinen merkitys. Kaikki mielipidetiedustelut viittaavat siihen, että kolme suurinta puoluetta kamppailevat harvinaisen tasapäisesti suurimman puolueen paikasta. Viime kunnallisvaaleissa ykkönen oli SDP. Näyttäisi siltä, että SDP:n alamäki on ohi. Ilmeisesti uusi puheenjohtaja Jutta Urpilainen lyö itseään läpi laajan julkisuutensa avulla. Lisäksi rahoituskriisi voi tasoittaa SDP:n kannatuskuoppaa.
Tasainen taistelu suurimman puolueen asemasta tuo kunnallisvaaleihin oman värinsä. Äänestämättä jättävät perustelevat päätöstään monesti kyynisesti sillä, ettei äänestämällä voi vaikuttaa. Kolmen suuren kilpailu on niin jännittävä, että vaikka paikalliset asiat eivät jaksaisikaan kiinnostaa, joka äänellä on merkitystä ainakin siinä, mikä puolue lähtee seuraaviin euro- ja eduskuntavaaleihin suurimpana puolueena.