Suomen päälaellaan seisova ikäpyramidi heijastuu yllättävän pian myös äänestyskäyttäytymiseen. Ennusteiden mukaan jo vuonna 2011 yli puolet äänioikeutetuista on yli 50-vuotiaita. Siis jo seitsemän vuoden päästä.
Muutenkin valtaosa uurnaan tiputetuista äänestyslipuista tulee varttuneemmilta. Nuoret nukkuvat vaaleissa sikeimmin. Kunnallisvaaleissakin, joissa pääsee vaikuttamaan lähiympäristönsä, oman asuinkuntansa, asioihin, nuorten ikäluokkien äänestysinto on laimeaa.
Ei siis ihme, että taas on kaivettu koipussista päivänvaloon sieltä aika ajoin esiin nostettava ajatus äänestysiän laskemisesta 18 vuodesta 16 vuoteen.
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) mielestä asia olisi selvittämisen arvoinen. Vanhanen itse olisi valmis harkitsemaan äänioikeusrajan pudottamista. Samaa mieltä on moni muukin johtava poliitikko. Eduskunnan puhemiehen ja SDP:n puheenjohtajan Paavo Lipposen mielestä asiaa voisi selvittää. Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen olisi jopa valmis antamaan 16-vuotiaille myös oikeuden asettua ehdokkaaksi kunnallisvaaleissa.
Oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) on toista mieltä. Hän ei usko, että ikärajan tiputtamisella on mitään tekemistä nuorten äänestysprosentin kanssa. Hän ei usko sen nousevan kahden vuoden ikäpeukaloinnilla. Päinvastoin siitä Koskisen mielestä olisi seurauksena koko äänestysprosentin lasku. Koskisen lääke nuorten aktiivisuuden lisäämisen on valistus ja yhteiskuntaopin opetuksen lisääminen koulussa.
16--18-vuotiaita Suomessa on tällä hetkellä Väestörekisterikeskuksen viime kesäkuun lopun tilaston mukaan 188 266. Uusia äänioikeutettuja kunnallisvaaleissa taas on 261 814.
Suomen tavoin kaikissa muissakin laajentuneen Euroopan unionin maissa äänioikeusikäraja parlamenttivaaleissa on 18 vuotta. Kahden kamarin maissa ylähuoneen äänestysikäraja voi olla korkeampi. Haarukka vaihtelee 18 vuodesta 25 vuoteen.
Sen sijaan paikallisvaaleissa eli meidän kunnallisvaaleja vastaavissa vaaleissa on EU-maissa laajemminkin ollut puhetta äänestysoikeuden ulottamisesta jo 16-vuotiaille. Monissa maissa siihen ollaan ehkä siirtymässäkin.
Tämä ikäraja on jo käytössä Itävallassa. Siellä 16-vuotiaat voivat paikallisvaalien lisäksi äänestää pormestarivaaleissa. Itävallan kokemukset osoittavat, että ikärajan laskulla on selvä yhteys nuorten äänestysaktiivisuuteen. Nyt nuoret äänestävät selvästi aikaisempaa innokkaammin.
Muun muassa Saksassa äänestysiän tiputtaminen kahdella vuodella on puhuttanut paljon. Paineet ikärajan laskuun ovat siellä suuret, ja nimenomaan on puhuttu rajan alentamista paikallisvaaleissa. Sen sijaan Ranskassa aihe ei ole noussut edes laajempaan keskusteluun. Tosin siellä ei trendi muutenkaan ole ikärajojen nuorennusleikkauksen suuntainen. Ainoa, mikä tässä suhteessa ranskalaisia on puhuttanut, on se, pitäisikö ajokortti sallia jo 16-vuotiaille.
Ruotsi taas on tiettävästi ainoa EU-maa, jossa on seurakuntavaaleissa annettu äänestysoikeus 16-vuotiaille. Naapurimaassa laskettiin ikärajaa muutama vuosi sitten samassa yhteydessä, kun kirkon ja valtion ero sinetöitiin.
Parlamenttivaalien tavoin myös EU-vaaleissa äänestysoikeus on jokaisella 18 vuotta täyttäneellä unionin kansalaisella. Sen sijaan EU-maissa on eroja sen suhteen, missä iässä voi asettua ehdokkaaksi EU-parlamenttiin.
Suomen tavoin 18 vuoden ikää vaativat Ruotsi, Tanska, Saksa, Luxemburg, Espanja, Unkari, Malta, Hollanti, Portugali ja Slovenia. Sen sijaan Itävalta, joka päästää 16-vuotiaat uurnille paikallisvaaleissa, antaa vasta 19-vuotiaille oikeuden asettua ehdolle EU-vaaleissa.
Vieläkin korkeampaa ikää edellyttäviä maita löytyy. Iso-Britannia, Belgia, Irlanti , Viro, Liettua, Latvia, Puola, Tsekki ja Slovakia antavat ehdokkuusoikeuden 21 vuotiaille. 23 vuoden ikä on rajapyykki Ranskassa. Kreikka, Italia ja Kypros sallivat ehdokkuuden vasta 25-vuotiaille.
Suomen vuoden 1906 valtiopäiväuudistus, jossa säätyvaltiopäivät korvattiin yksikamarisella eduskunnalla, toi yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden kaikille täysi-ikäisille.
Vuosien saatossa täysi-ikäisyyden rajaa on laskettu kolmeen eri otteeseen. Aluksi äänioikeuden saivat 24 vuotta täyttäneet miehet ja naiset. Vuonna 1944 täysi-ikäisyyden raja aleni 21 vuoteen ja vuonna 1969 sitä tiputettiin vielä vuodella eli täysikäisiä tuli 20-vuotiaista. Vuodesta 1972 lähtien täysi-ikäisyyden raja on ollut nykyisessä 18 vuodessa.
Kunnallisvaalit taas pidettiin aluksi joka vuosi, kunnes 1926 vaalikaudeksi määrättiin kolme vuotta. Neljän vuoden vaaliperiodiin siirryttiin 1955.
Äänioikeusikärajan peukalointia ministeri Koskinen ei pidä hyvänä senkään vuoksi, että silloin törmättäisiin myös täysi-ikäisyyden rajaan. Siihen oikeusministeri ei näe aiheelliseksi puuttua.
Jos taas kunnallis- ja/tai eduskuntavaaleissa äänestysikärajaa pudotettaisiin kahdella vuodella, syntyisi Koskisen mielestä kummallinen tilanne. 16-vuotiaat voisivat käyttää valtaa kunnan ja valtion asioihin, vaikka he olisivat vielä muuten vanhempiensa holhouksen alaisia.