Panama Panaman kanavan laajentamisesta järjestetään sunnuntaina kansanäänestys, josta on tullut rikkaiden ja köyhien kamppailu.
Presidentti Martin Torrijos ja Panaman talousjohtajat kannattavat innokkaasti laajentamishanketta.
Köyhien tukijat samoin kuin vasemman siiven puolueet ja ympäristöjärjestöt haraavat hanketta vastaan.
Kanava on ollut ja on kohtalon kysymys Kolumbian ja Costa Rican välissä sijaitsevalle pienelle Panamalle, joka saa 40 prosenttia valtion tuloista juuri kanavan kautta kulkevasta laivaliikenteestä.
Nyt laajennuksen suosijat lupaavat tuhansia uusia työpaikkoja, investointien lisääntymistä ja yritystoiminnan kukoistamista. Ruusuisia näkymiä on maalaillut etenkin kanavayhtiö ACP.
Hankkeen vastustajat torjuvat tällaiset arviot jyrkästi pelkkinä tyhjinä lupauksina.
"Ne ovat pelkkiä valheita. Ympäristö vahingoittuu, ja veden valtaan jää suuria alueita", sanoo biologi Ariel Rodriguez Panaman yliopistosta.
"Se on hyvä rikkaille ja yrityksille, mutta ei Panamalle eikä varsinkaan kansalle", sanoo puolestaan Maria Munoz, joka kuuluu kanava-alueen talonpoikien tukijärjestöön.
Kanavan läpi kulki viime vuonna 14 000 alusta. Sadat laivat joutuvat nykyisin odottelemaan varsin pitkäänkin ennen kuin pääsevät kanavaan.
Liikennettä on lisännyt etenkin Kiinan vienti Yhdysvaltoihin.
Panaman kanava valmistui ensimmäisen maailmansodan aattona, loppukesästä 1914.
Rakennustyöt aloittivat 1880-luvulla ranskalaiset Suezin kanavan rakentajana mainetta saaneen Ferdinand de Lessepsin johdolla.
Malaria, keltakuume ja muut trooppiset taudit ja onnettomuudet surmasivat rakentamistöiden aikana noin 22 000 työntekijää.
Työt näyttivät raukeavan, mutta niiden jatkajaksi ryhtyi Yhdysvallat, joka osti hankkeen Ranskalta 10 miljoonalla dollarilla. Ennen kanavan valmistumista kuoli vielä yli 5 500 ihmistä.
Laivojen kulku 82 kilometriä pitkässä kanavassa kestää yleensä noin yhdeksän tuntia. Kanavamaksu määräytyy laivojen uppouman mukaan.
Kanava siirtyi Yhdysvaltojen omistuksesta Panamalle vasta vuoden 2000 alussa.