Kuntalaiset näyttävät pitävän kunnallisvaaleissa äänestämistä hyvänä tapana vaikuttaa kunnan asioihin. Äänestämisen merkitys kuntalaisten vaikutuskanavana on kasvanut kymmenen viime vuoden aikana. Internetin kautta annettua palautetta kunnan toiminnasta ja palveluista pitää hyvänä vaikuttamiskeinona lähes puolet kansalaisista.
Nämä tiedot ilmenevät Suomen Kuntaliiton Taloustutkimus Oy:llä teettämästä tutkimuksesta, joka selvitti kunnallispolitiikkaan asennoitumista ja äänestämistä lokakuun kunnallisvaaleissa. Taloustutkimus haastatteli marraskuussa puhelimitse 962:ta kansalaista. Haastatellut edustavat Manner-Suomen 18-79-vuotiasta väestöä.
Suorien kontaktien merkitys, yhteydenotto valtuutettuun, muissa luottamustehtävissä toimiviin tai kunnan henkilökuntaan on vähentynyt vuodesta 2000. Myös osallistuminen puolueiden ja kansalaisliikkeiden toimintaan on tutkimuksen mukaan menettänyt vaikuttamistapana merkitystään. Samoin on käynyt kunnallisen kansanäänestyksen järjestämisen.
Kunnallisesta luottamustehtävästä valtuutettuna tai jonkin lautakunnan jäsenenä oli kiinnostunut kuudesosa haastatelluista. Keskimääräistä kiinnostuneimpia olivat miehet, keski-ikäiset, henkisen työn tekijät ja lapsiperheelliset.
Kaksi kolmesta vastaajista arvioi asuinkuntansa toiminnalla ja päätöksillä olevan suuri merkitys jokapäiväiseen elämäänsä. Useampi kuin joka toinen katsoo voivansa luottaa valtuuston tekevän oikeita päätöksiä. Toisaalta vain kolmasosa seuraa säännöllisesti kannattamansa puolueen edustajien valtuustotoimintaa.
Puolueet
välttämättömiä
Poliittisia puolueita piti kolme neljästä äänestysikäisestä välttämättöminä kansanvallan toteutumiseksi. Puolueiden arvioidaan olevan aikaisempaa kiinnostuneempia ihmisten mielipiteistä eikä vain heidän antamistaan äänistä.
Toisaalta lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että "minunlaisellani" ihmisellä ei ole mitään sananvaltaa siihen, mitä valtuusto tekee. Yhtä moni arveli, että kuntalaisia koskevat päätökset tehdään muualla kuin kunnanvaltuustossa. Joka toisen mielestä hänen kannattamansa puolueen pitäisi uusiutua ja unohtaa vanhat toimintatapansa.
Yli puolet tämän vuoden kunnallisvaaleissa äänestäneistä äänesti ensisijaisesti henkilöä. Viidesosa ilmoitti äänestäneensä ennen kaikkea puoluetta. Viidesosa äänesti sekä puoluetta että henkilöä.
Kunnallisvaalit olivat henkilövaali keskimääräistä enemmän työväestölle, keski-ikäisille, keski- ja suurituloisille sekä pienissä kunnissa asuville. Puolueen merkitys korostui keskimääräistä enemmän nuorilla, pienituloisilla, uusmaalaisilla sekä vihreiden kannattajilla.
Tärkeimpiä ehdokkaan valintaan vaikuttaneita seikkoja olivat tuttu ehdokas, ehdokkaan edustama puolue, ehdokkaan kannanotot kunnallista asioista sekä hänen kokemuksensa ja asiantuntemuksensa kunnallisasioissa. Ehdokkaan iällä tai sukupuolella ei ollut suurta vaikutusta.