Suomalaiset pitävät äänestämistä kunnallisvaaleissa hyvänä tapana vaikuttaa kunnan asioihin. Sen merkitys on kasvanut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Kymmenen vuotta sitten äänestämistä piti erittäin hyvänä vaikuttamistapana 38 prosenttia, tänä vuonna jo 59 prosenttia.
Kuntalaiset eivät silti tunne vetoa puolueisiin, eivätkä näin halua mennä mukaan niiden toimintaan.
Puolueiden rinnalle syntyneet kansalaisliikkeetkään eivät vedä väkeä riveihinsä, eivätkä kunnalliset kansanäänestykset innosta suomalaisia.
Kunnallisista luottamustehtävistä on kiinnostunut vain kuudesosa haastatelluista. Keskimääräistä kiinnostuneimpia ovat miehet, keski-ikäiset, henkisen työn tekijät ja lapsiperheelliset.
Harva katsoo valtuutettunsa perään
Suorat yhteydenotot valtuutettuihin tai muissa luottamustehtävissä toimiviin henkilöihin ovat vuosien varrella vähentyneet.
Internet on ajanut henkilökohtaisten kontaktien edelle. Puolet tutkimukseen vastanneista pitää internetiä hyvänä vaikuttamiskeinona ja palautekanavana.
Tiedot ilmenevät Kuntaliiton Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä, jota varten haastateltiin marraskuussa lähes tuhat 18-79 -vuotiasta suomalaista.
Kansalaisten käsitys kunnallispolitiikasta on monessa suhteessa parantunut viime vuosina. He kokevat, etteivät valtuutetut menetä enää kosketustaan äänestäjiin yhtä suuressa määrin tai yhtä nopeasti kuin ennen.
Kaksi kolmesta on sitä mieltä, että asuinkunnan toiminnalla ja päätöksillä on suuri merkitys jokapäiväiseen elämään.
Useampi kuin joka toinen katsoo voivansa luottaa siihen, että valtuusto tekee oikeita päätöksiä.
Toisaalta vain kolmasosa seuraa säännöllisesti kannattamansa puolueen edustajien valtuustotoimintaa.
Poliittisia puolueita pidetään silti välttämättöminä, jotta kansanvalta toteutuu. Kolme neljästä vastanneesta ajattelee näin. Puolueiden arvellaan olevan aikaisempaa kiinnostuneempia ihmisten mielipiteistä, eikä vain annetuista äänistä.
Yhä edelleen kansalaisten keskuudessa elää käsitys, ettei valtuutettu ole kiinnostunut "mattimeikäläisestä" eli tavallisella ihmisellä ei ole sananvaltaa siihen mitä valtuusto tekee. Näin ajattelee puolet vastanneista.
Yhtä moni ajattelee, että kuntalaisia koskevat päätökset tehdään muualla kuin kunnanvaltuutossa.
Joka toisen mielestä puolueen pitäisi uusiutua ja unohtaa vanhat toimintatavat.
Kuntaliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Kimmo Kajaste neuvoo valtuutettuja, että nämä muistaisivat olla vaalien välilläkin yhteydessä kuntalaisiin. Samalla kannattaisi pitää huoli siitä, että viesti kulkee arjen toiminnan tasolla.
Henkilö ohittanut puolueen
Äänestystilanteessa henkilöt ovat entistä tärkeämpiä. Viime kunnallisvaaleissa yli puolet äänesti ensisijaisesti henkilöä, viidesosa puoluetta ja viidesosa sekä puoluetta että henkilöä.
Kunnallisvaalit ovat henkilövaalit erityisesti työväestölle, keski-ikäisille, keski- ja suurituloisille sekä pienissä kunnissa asuville.
Puolueen merkitys taas korostui nuorilla, pienituloisilla, uusmaalaisilla ja vihreiden kannattajilla.
Tärkeimpiä ehdokkaan valintaan vaikuttaneita seikkoja olivat tuttu ehdokas, ehdokkaan edustama puolue, ehdokkaan kannanotot kunnallisista asioista sekä hänen kokemuksensa ja asiantuntemuksena kunnallisasioissa.
Ehdokkaan iällä tai sukupuolella ei ollut suurta väliä.