Ää­nes­tä­jät ym­mäl­lään - maa­kun­ta­vaa­leis­ta vähän tietoa, vielä ei tie­de­tä, mistä on kysymys

Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen sanoo ymmärtävänsä hyvin, että kiinnostus maakuntavaaleihin on laimeaa.

Kuva: Mauri Ratilainen

Maakuntavaaleja suunnitellaan ensi lokakuun loppuun.

Kiinnostus maakuntavaaleja kohtaan on laimeaa. Tiedotuskampanjat maakunnista alkavat kesällä.

Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen ymmärtää hyvin, että kansalaisten kiinnostus on hyvin laimeaa lokakuuhun suunniteltuja maakuntavaaleja kohtaan. Kaks - Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämän tutkimuksen mukaan alle puolet suomalaisista on kiinnostunut maakuntavaaleista. Eurovaaleista on kiinnostunut joka toinen.

– En ole yllättynyt tuloksesta. Kansalaisilla ei ole riittävästi tietoa maakuntavaaleista ja en siitä heitä moiti, Jääskeläinen analysoi tutkimustulosta.

Jääskeläinen huomauttaa, että tietoa ei edes voi vielä olla, koska lainsäädäntöä ei ole olemassa ja vaalien järjestämisestäkään ei ole varmuutta. Sotea- ja maakuntauudistusta sekä soten valinnanvapautta koskeva lait on tarkoitus käsitellä eduskunnassa kevään aikana. Maakuntavaalit voidaan järjestää lokakuussa, jos lait on hyväksytty heinäkuun alkuun mennessä.

Jääskeläisen mielestä maakuntavaalit pitäisi mieltää hieman samoin kuin kuntavaalit.

– Monista samoista asioista on kysymys. Maakuntahallinnon keskeinen asia on päättää sosiaali- ja terveyspalveluista. Aiemmin näihin asioihin otettiin kantaa kuntavaaleissa.

Tietovyöry syksyllä

Jääskeläinen uskoo, että kiinnostus maakuntavaaleihin viriää, kun tiedotuskampanjat maakunnista ja niiden tehtävistä aloitetaan. Tiedotusta hoitavat yhteistyössä valtiovarainministeriö, kuntaliitto ja oikeusministeriö. Valtiovarainministeriön kuntaosasto ja kuntaliitto keskittyvät kertomaan, mitä maakunnat ovat ja miksi ne on perustettu. Oikeusministeriö viestii maakuntavaaleissa äänestämisestä.

Jääskeläisen mukaan tiedotuskampanjat aloitetaan jo kevään aikana, mutta varsinainen tietovyöry ajoittuu ensi elokuun- ja lokakuun välille.

Ehdolle lähtevillä oltava aikaa

Maakuntavaalien ehdokkuudesta käydään parhaillaan kovaa keskusteluja. Puolueet myös jo asettavat ensimmäisiä ehdokkaitaan. Esimerkiksi rkp on ehdottanut, että istuvat kansanedustajat eivät asetu ehdolle tulevissa maakuntavaaleissa. Puolueen mielestä yhden ja saman ihmisen ei tulisi osallistua poliittiseen päätöksentekoon kolmella eri tasolla. Demokratian näkökulmasta katsottuna ei ole järkevää olla mukana paikallistasolla, valtakunnallisella tasolla ja tämän lisäksi vielä maakuntatasolla, rkp perustelee.

Monet puolueet taas ovat toivoneet kansanedustajia maakuntavaalien vetureiksi. Jääskeläisen mukaan lainsäädännöllä ei ehdokkuutta voida estää.

– Minun mielestäni olisi tärkeää, että ne ehdolle lähtevillä henkilöillä olisi riittävästi aikaa hoitaa luottamustehtäviään ja he tulisivat toimimaan kyseissä luottamuselimissä, eikä toimintakykyä turvattaisi vain varavaltuutettujen kautta.

Ikääntyneet kiinnostuneita maakuntavaaleista

Kaks-Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta ilmeni, että ikä on yhteydessä kiinnostukseen vaaleista. Mitä ikääntyneempi väestöryhmä, sitä innostuneempi se on maakuntavaaleista. Nuorimmat ikäluokat ovat kaikkein kiinnostuneimpia eduskuntavaaleista.

Kuntatyyppi on myös yhteydessä näkemyksiin. Maaseutumaisissa kunnissa asuvista keskimäärää useampi on kiinnostunut maakuntavaaleista. Pääkaupunkiseudulla taas ollaan muita viehättyneempiä eurovaaleista.

Puoluekannan mukaan maakuntavaalit kiehtovat keskustan ja kokoomuksen tukijoita.