Aamulla ei jää liiem­min lup­po­ai­kaa

Oulu Kellon minuuttiviisari on pari pykälää vaille tasan seitsemän.

Evästä työpaikalle. Tuire Karjalaisella on kiire ehtiä Kempeleeseen menevään bussiin, mutta lounastarpeet hän ennättää ostaa. Kassalla Irja Ilmarinen.
Evästä työpaikalle. Tuire Karjalaisella on kiire ehtiä Kempeleeseen menevään bussiin, mutta lounastarpeet hän ennättää ostaa. Kassalla Irja Ilmarinen.
Kuva: Tapio Maikkola

Oulu Kellon minuuttiviisari on pari pykälää vaille tasan seitsemän. Myyjä Irja Ilmarinen tarttuu määrätietoisella otteella mainostelineeseen ja pujottautuu teline mukanaan kadulle. Kadulla näkyy jo enteitä tulevasta: jalan, pyörällä tai autolla paikasta toiseen kiiruhtavia ihmisiä.

Eikä tarvitse odottaa kauan, kun jo ensimmäinen asiakas pujahtaa sisään Oulun keskustassa sijaitsevaan Rimiin. Muovikassillinen tyhjiä pulloja vaihtuu pariin täyteen puteliin, ja asiakas jatkaa matkaansa. Heti ensimmäisen kintereillä saapuva toinen asiakaskaan ei käytä monta minuuttia asiansa toimittamiseen.

Tiina Annolalle riittää paketti hiivaa. "Meillä on tänään leivontapäivä. Teemme pullaa", huikkaa työpaikalleen Myllytullin päiväkotiin matkalla oleva Annola.

Ilmarinen ennättää juuri ja juuri pyörähtää laittamaan ojennukseen ruokaleivät ja pullapuolen, kun kassalla odottaa jo seuraava asiakas einesrasioineen ja limsapulloineen. "Lounastarpeet. Kun ei tiedä, ehtiikö enää ruokatunnilla pyörähtää hakemaan", sanoo kadun vastakkaisella puolella parturi-kampaamossa työskentelevä Anne Lukinmaa.

Eila Kurtti puolestaan kuskaa kassalle tusinaa kahvipakettia. "Käväisin työpaikalla ja huomasi, että kahvi on loppu. Meillä sitä nimittäin kuluu", selvittää kulman takana sijaitsevassa kiinteistönvälitystoimistossa työskentelevä Kurtti.

Tällä välin eineshyllyt täytetyksi saanut myyjä Kati Helander lähtee pukkaamaan tyhjentyneitä rullakoita varastohuoneeseen ja kauppias Tommi Sandberg asettelee painotuoreet iltapäivälehdet telineisiinsä.

Ja mitä lähemmäs kello alkaa käydä kahdeksaa, sitä useampi asiakas pyrähtää kaupassa täydentämässä hiukopala- tai juomavarastojaan. Yhdeksän jälkeen saattaa tulla suvantovaihe, kunnes taas lounasaikaan asiakkaita lappaa sisään ja ulos liki ruuhkaksi asti. Kiire ja asiakkaat lisääntyvät sitä mukaa mitä pidemmälle iltaa kohti päästään.

Eipä tässä juuri luppoaikaa jää, tuumivat tavaroiden järjestelystä sujuvasti asiakkaiden palveluun singahtelevat työntekijät, ja saman myöntää kauppias. "Mutta paluuta myöhäisempään ovien avaamiseen ei enää ole. Asiakkaat ovat tottuneet tähän", Sandberg sanoo.

Perjantaina myymälään tulee siksi monta kuormaa tuoretavaraa, juomaa ja lehtiä, että paikalla on aamusta alkaen neljä ihmistä. Heidän työpäivänsä on alkanut viideltä hyllyjen tarkistamisella ja täyttämisellä. Yliopistossa maantiedettä opiskeleva ja osa-aikaisesti kaupassa työskentelevä Kati Helander myöntää varhaisen ylösnousun ottavan välillä voimille.

Aamuvirkulle Irja Ilmariselle aikainen työhöntulo sopii kuitenkin mainiosti. Tietäähän se myös sitä, että kotiin pääsee jo hyvissä ajoin alkuiltapäivästä.

Ilmoita asiavirheestä