Sianpieremän aikaan sängystä ylös ja kukonlaulun kieppeillä kuntoilemaan. Toiset ovat luotuja liikkumaan - myös aamuvarhaisella. Moni ikkuna on vielä pimeänä, kun aamun virkut ympäri kaupunkia rientävät jo kuntoilemaan.
Maanantaiaamu on jollekin kuin karmiva painajainen, toiselle se tietää vapauttavan aikaista herätystä ja liikuntaa.
Kuntosali, kello 6.15
SATS:in kuntosalin automaattinen ovi käy vilkkaasti Caritas-talossa heti, kun siihen on kello 6.15 mahdollisuus. Susanna Kumpula on yksi aamun vakioasiakkaista, joka on kuntosalin työntekijöille kasvotuttu.
Kumpula käy kuntosalilla yleensä maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina. Hän harrastaa monipuolisesti muitakin liikuntamuotoja.
"Herään aamulla noin 5.30 ja syön aamupalan. Teen salilla käsi- tai jalkatreenin, käyn suihkussa ja olen Oulunsalossa töissä noin 7.45--8.00", Kumpula valottaa polkiessaan lihaksia vetreiksi.
Kun liikkuu aamulla, on päivän pirteä ja illat jäävät vapaaksi. Kumpula kömpii sänkyyn jo kymmenen korvilla.
"Olen aamuihminen. Jos nukun viikonloppuna pidempään, yhdeksän on ehdoton maksimi."
Kumpulalla on yksi lisäsyy aamun kuntoiluun.
"Aamulla täällä ovat kaikki hyvät tyypit."
Uimahalli, kello 6.35
Raksilan uimahallissa on täysi rähinä päällä heti aamusta. Tuija Pohjolan vetämässä vesijumpassa on nelisenkymmentä kuntoilijaa, uimareita ja allaskävelijöitä on kymmeniä. Myös hoitoaltaalla on ihmisiä.
Saunaparlamentissakaan on tuskin hiljaista.
"Kyllä siellä näin vaalien alla politiikkaa puhutaan", Matti Oinas myöntää.
Oinas jäi aikoinaan molskimisen koukkuun, kun hänen poikansa ui kilpaa. Mies tottui neljän vuosikymmenen työuran aikana heräämään aikaisin, eikä tapoja ole tarvinnut muuttaa. Oinas nousee ylös puoli viiden aikaan ilman herätyskelloa.
"Uin yleensä vakio-ohjelman, puolesta tunnista tuntiin plus allaskävelyt päälle. Ei sitä osaa oikein päivää aloittaa ilman tätä. Tuttuja kasvojakin täällä on paljon, vaikka en nimiä tiedäkään", Oinas sanoo.
Myös uimaopettaja Sirpa Weckman tietää ja tuntee aamukävijät.
"Täällä on aamuisin enemmän ikääntyviä ihmisiä. Monille esimerkiksi allasjumppa on sosiaalinen ja todella tärkeä tapahtuma."
"Monesta tietää suurin piirtein, missä kohdassa he aina seisovat."
Jäähalli, kello 7.05
Millainen on miehen liikunta-aktiivisuus?
"Retuperällä", Jani Karjalainen hönkäisee ja puristaa kaukalopallomailaa vaihtopenkillä.
Raksilan jäähallissa ei kukaan huuda rytmikkäästi "Kärpät, Kärpät", mutta eivätpä toisaalta katsojat -- joita ei itse asiassa ole yhtään -- mylvi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen nimeenkään.
Kello 6.45 alkanut kaukisvuoro on ympäristökeskuksen nimellä, mutta seurakunta jäällä on sekalainen.
"Viidakkorumpu on toiminut. Kyllä tässä on hyvä pari vaihtomiestä olla. Mukava höntsä ja pikkaisen hikeä pintaan ennen työviikkoa", Karjalainen näkee maanantaiaamun vuoron merkityksen.
Joukkueiden puolet pyritään saamaan mahdollisimman tasaisiksi. Esimerkiksi Karjalaisella ei ole lajiin minkäänlaista taustaa.
"Alkoivat työpaikalla puhumaan tällaisesta vuorosta. Minä olen nyt ollut mukana viitisen vuotta."
Ja maaleja ei tietenkään kukaan laske, vai mitä?
Kuntorata, kello 7.30
Irja Sillanpää on melkoisen rautaisessa kunnossa. Tällä kertaa Sillanpää ja Tauno Kähkönen ovat tulleet Iinatin kuntoradan parkkipaikalle autolla, mutta silloin tällöin Sillanpää kävelee hiihtovälineet kainalossaan kymmenkunta kilometriä Knuutilankankaalta asti ennen kuin pääsee tositoimiin. Iinatin lenkki on yhdeksän kilometrin mittainen.
"Kun latu on auki, niin heti aamusta on mukava hiihtää. Ennen loppiaista jouduin itse aukomaan latua", Sillanpää mainitsee.
Kähkönen tietää vanhan sananlaskun viisauden.
"Aamusta päivä pisin on."
Liikuntaharrastus on alkanut seitsemän kilometrin koulumatkoista ja jatkunut läpi elämän. Esimerkiksi 130 kilometrin pyöräilymatka kotiseudulle Puolangalle on kesäinen perinne.
"Hyvää päivän jatkoa", Sillanpää ja Kähkönen toivottavat, ja lähtevät suihkimaan perinteistä.
Sitäpä juuri: hyvää päivän jatkoa. Moni ikkuna on vielä pimeänä.