Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkija Lauri Hetemäki esitteli maanantaina Oulussa kiinnostavia arvioita puun käytön muutoksista Suomessa. Vuoteen 2020 mennessä puun käyttö vähenisi eniten massateollisuudessa, selvästi yli kolmanneksen, mutta puutuoteteollisuudessakin 19 prosenttia.
Puun käytön laskulle paperin ja sellun valmistuksessa ei meillä löydy pysäyttäjää. Mutta jos myös puutuoteteollisuuden käyttö laskee Hetemäen ennakoimaa vauhtia, on jotain pahasti pielessä. Esimerkiksi talonrakennuksessa puun, suomalaisenkin, kysynnän kasvulle pitäisi maailmalla olla erinomaiset edellytykset. Näin etenkin siksi, että puulla voidaan rakennuksissa korvata ilmastolle haitallisempia betonia ja terästä.
Ei puun asema rakennusmateriaalina kuitenkaan itsestään vahvistu. Tarvitaan panostusta tuotekehitystyöhön ja tarvitaan markkinointitaitoja, vaikkapa sen kuuluttamista, että puu on ainoa merkittävä uusiutuva rakennusmateriaali.
On varmaa, ettei tätä viestiä maailmalla kuuluta ainakaan betoni- ja terästeollisuus. Se tehtävä jää puun tuottajille ja jalostajille, suomalaisille muiden mukana. Perusteltu on Hetemäen ajatus kansainvälisestä riippumattomasta selvityksestä, joka vertailisi rakennusmateriaalien ilmastovaikutuksia.
Myös uusille suuren mittakaavan puurakennuskohteille olisi Suomessa kova tarve. Niistä saataisiin pilotteja, joita tarvitaan, jos alan taitoja ja puutamme halutaan kaupaksi maailman rakennustyömaille.
Tällä hetkellä Suomessa käytetään vuosittain sahatavaraa runsas kuutiometri henkilöä kohden. Koko Euroopassa kulutus on vajaat 0,3 kuutiota. Kasvuvaraa siis on huimasti. Puutuoteteollisuuden myynnin arvo on Euroopassa yli 200 miljardia euroa. Kyse ei ole ollenkaan vähäisestä elinkeinohaarasta.
Kokonaisuutena hämmästyttävän heikossa jamassa on esimerkiksi suomalainen huonekaluteollisuus. Kuten Oulussa maanantaina muistutettiin, meille tuodaan enemmän huonekaluja kuin mitä täältä viedään.
Yhtenä tekijänä tilanteen takana on tietysti työvoiman ja raaka-aineen hinta, mutta ei vain se. Suomalainen puutuotedesign ei ole saavuttanut maailmalla erityisempää menestystä sitten Alvar Aallon.
Kun Helsingin Aalto-yliopistosta toivotaan Suomen tulevaisuudelle tärkeitä läpimurtoja, puutuoteteollisuudessa jos jossain olisi paikka markkinoinnin, tekniikan tai taidealojen yhteistyölle. Jämähtäminen vanhoihin, kutistuviin tuotteisiin ja liiketoimintoihin olisi suoranaista kansallisvarallisuuden haaskaamista.
paakirjoitus@kaleva.fi