Oululainen keksijöiden osuuskunta toimii esimerkkinä myös Suomen muille keksijöille. Yhteisötoiminnalla jalostetaan keksintöjä esiyrityksissä.
Oulussa ja Pohjois-Pohjanmaalla kuhisee pinnan alla mukavasti keksintöideoita odottamassa toteutustaan. Näin uskoo Jukka Berg, joka on toiminnanjohtajana Osuuskunta A. Vipusessa.
Berg perusti yhdessä ohjelmajohtaja Esa Pollarin kanssa keksijäosuuskunnan vuonna 2015 jäätyään pois Nokialta kansainvälisistä työtehtävistä. Molemmat ovat itsekin keksijöitä, ja molemmille on myönnetty useita patentteja Nokia-ajoilta. Nyt osuuskunnassa työskentelee heidän lisäkseen yksi henkilö IPR-neuvojana.
Osuuskunta A. Vipunen ei tavoittele voittoa. Jäseninä on noin 165 yksityishenkilöä.
Yhteisötoiminnan avulla jalostetaan keksintöjä keksijöiden esiyrityksissä. Jäsenistölle on ilmaista patenttiasiamiehen neuvontaa IPR-asioissa eli immateriaalioikeuksiin liittyvissä asioissa ja osuuskunnan jäsenet avustavat toisiaan keksintöhankkeissa.
A. Vipusella on sosiaalinen tilaus. Muutama vuosi sitten Keksintösäätiöllä oli yksityisiä keksijöitä varten Tuoteväylä-palvelu, jonka avulla tuettiin keksijäehdokkaita valtion varoilla 5 000–10 000 eurolla alkuvaiheen rahoitustarpeissa.
Tuoteväylä siirrettiin kuitenkin ely-keskuksien hallinnoitavaksi, ja siellä alettiin Bergin mukaan vaatia rahoituksen saamiseksi y-tunnusta eli hakijan piti olla yrittäjä. Myös jopa 50 prosentin omarahoitusosuus on tarpeen.
– Siitä tuli suurelle osalle alkuvaiheen keksijöitä ylitsepääsemätön paikka, Berg sanoo.
Vipusen ilmaisessa ja luottamuksellisessa neuvontapalvelussa pystytään heti kartoittamaan keksijän tilannetta ja arvioimaan keksinnön patentoitavuutta.
Berg ja Pollari tekevät ilmaisneuvonnan lisäksi toimeksiantoina töitä keksijöiden auttamiseksi.
– Palvelun taso ja hinnoittelu on patenttitoimistoissa suhteutettu yritysten tasolle. Meillä hinnoittelu on suhteutettu henkilöille, jotka todennäköisesti eivät koskaan päätyisi patenttitoimiston asiakkaaksi, Pollari sanoo.
Parin vuoden aikana Bergin ja Pollarin kautta on kulkenut noin 500 keksintöideaa. Noin 20 patenttihakemusta on osuuskunnan kautta syntynyt vuosina 2016–2017.
– Meidän toimintamme on lisännyt yksityishenkilöiden tekemien patenttihakemusten määrää Pohjois-Suomessa. Se näkyy tilastoissa ihan kivasti, Berg kehuu.
Asiakkaita Vipuseen tulee esimerkiksi uusyrityskeskuksen ja Tekesin kautta. Yliopistolta ja ammattikorkeakoulusta on myös tullut mielenkiintoisia tapauksia.
Suuri osa keksijöistä haluaa löytää ratkaisun, jossa patentin turvin pääsee kaupalliselle polulle.
Ääritapauksena Vipusen postilaatikkoon on voinut tulla ruutupaperille piirretty luonnos keksinnöstä ja tilinumero siltä varalta, että joku tekisi ideasta bisnestä.
Pollarin mukaan Vipusen tavoitteena on kuitenkin saada keksijät auttamaan itseään, ja yrittäminen jätetään keksijälle.
A. Vipusen toimintaa ovat tukeneet ely-keskus, Business Oulu ja muutamat yksityiset henkilöt. Tänä vuonna toiminnan rahoituksen painopiste siirtyy enemmän toimeksiantojen ja muiden tulorahoituslähteiden varaan.
– Halutaan pitää yhteisö hengissä ja siihen liittyvä ilmainen neuvonta. Siihen on toiveissa saada edelleen julkista rahoitusta, Berg sanoo.
A. Vipusen toimintamalli on avoimesti kopioitavissa uusien keksijäyhteisöjen muodostamiseksi muualle Suomeen.
