Me kaikki törmäämme päivittäin kemikaaleihin niin keittiössä kuin kalusteissakin, silti keskustelu asetuksesta on toistaiseksi ollut Suomessa olematonta.
Ympäristöjärjestö WWF oli niitä harvoja Suomesta, jotka ylipäänsä reagoivat kesällä järjestettyyn avoimeen internet-konsultointiin. Muuten palautetta tuli ympäri Eurooppaa 6 400 taholta.
Vain aniharvan kemikaalin vaikutukset ympäristöön tunnetaan.
"Maailman kemikaaleista 99 prosenttia on dokumentoitu huonosti", huomauttaa WWF:n tiedottaja Laura Saarilahti.
Viimeisten 50 vuoden aikana on kehitetty 80 000 uutta kemikaalia.
"Tiedonpuute on kaikista suurin ongelma. Ei ole keskitettyä rekisteriä kemikaaleista ja niiden haittavaikutuksista." Kemikaalivirasto olisi se koordinoiva elin, joka ylläpitäisi tietokantaa ja valvoisi lainsäädännön toteuttamista.
Vaarallisimmat aineet olisikin tarkoitus saada pois käytöstä tai ainakin hyvin kontrolloiduiksi, Saarilahti painottaa. Erityisesti huomiota kiinnitettäisiin ravintoketjussa rikastuviin tai hormoneja häiritseviin aineisiin.
Suomella on jo omakohtaista kokemusta haitoista. Merikotkan lisääntyminen vaarantui 70-luvulla, kun munan kuoret heikkenivät ddt:n takia.
Komissio on jo hieman lieventänyt testivaatimuksia. "Kunhan nyt pysytään tiukkoina, ettei pääse vesittymään", Saarilahti toivoo.