Video ei enää saatavilla.
Esitimme kokoomuksen johtoon ja pääministeriksi pyrkivälle sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikolle sarjan kysymyksiä.
Risikon haastattelu julkaistaan painetussa lehdessä perjantaina.
Esittelemme kaikki kolme kokoomuksen puheenjohtajaehdokasta. Toisena on vuorossa Risikko.
Osa kysymyksistä ja Risikon vastaukset niihin ovat tässä verkkojutussa. Painetusta lehdestä löytyvät eri kysymykset.
Jos et istuisi ministeri-Audissa, mitä autoa ajaisit?
– Meillä on kaksi Volvoa, XC60 ja V70. Olen kuorma-autoilijan tytär. Auto on minulle kauhean tärkeä elementti. Pienestä kylästä ei päässyt tuulettumaan ilman autoa. Minulla on itselläni kuorma-autokortti, ja olen ajanut heiniä lehmille ja hiekkaa.
Tunnen autot paremmin kuin linnut. Pienestä pitäen kaikki merkit piti tietää.
– Volkswagen oli ensimmäinen automme, ja kun sain kortin, meillä oli Toyota. Olin aina kuskina. Jos jokin asia painaa mieltä, otan auton alle ja lähden ajelemaan. Keskityn ajamiseen, mutta samalla ajatukset rullaavat.
– Miehelläni oli Saab, kun vanhoilla päivillämme toisemme tapasimme. Minulla oli silloin Volkswagen Polo, sellainen kottero. Polo oli ensimmäinen oma autoni. Olin jo aika iäkäs ja autosta ylpeä. Asuin 96-kiloisen newfoundlandinkoiran kanssa kahdestaan Helsingissä. Voitte vain kuvitella, millaista oli, kun ajoimme sataakahtakymppiä moottoritiellä ja koira käännähti – silloin koko Polo heilahti.
– Kun söin autossa jäätelöä, koira laittoi päänsä olkapäälleni, ja minun oli pakko antaa sillekin, kun sen kuola valui niin kovasti. Kun olimme Seinäjoella tai Ylihärmässä äitini luona, menin heti vaatteidenvaihtoon. Hän oli kyllä valjaissa. Koirani oli nimeltään Rometto. Se on pohjalainen laatusana, joka saatetaan sanoa jostakin rakennuksesta, että onpa aika rometto. Se tarkoittaa isokokoista.
– Tapasin sitten tuon meidän Heikin, joka oli Saab-fani. Kun Saab lopetti tuotantonsa, siirryimme Volvoon.
Mikä eläin mieluiten olisit?
– Koira. Meillä on nytkin koira. Tykkään kyllä kissoistakin, mutta olen allerginen kissankarvoille.
Mihin maineesi kokoomuksen kentän kiertäjänä perustuu?
– Tunnettuus eri puolilla Suomea perustuu siihen, että vaikka olen Ylihärmän Kosolan kylästä kotoisin, olen opiskellut ja ollut töissä Seinäjoella, Oulussa, Kuopiossa ja Tampereella. Helsingissä olin 1994–1998 Kuntaliiton ja Stakesin palveluksessa hankkeissa, joissa kiersin Suomea 46 paikkakunnalla. Kun tulin politiikkaan, oli itsestään selvää, että en kökötä pöydän takana.
– Koen, että vain sitä kautta poliitikko pysyy kiinni siinä, mitkä ovat ihmisten arjen ongelmat ja mitä puolueen jäsenet tarvitsevat.
– Olen huomannut, että kun ministeri on turuilla ja toreilla, hän on matalan kynnyksen ihminen. Minulle tulee toista sataa sähköpostia päivässä, ja yritän kaikkiin itse vastata. Sähköpostikin on matalan kynnyksen väline, mutta kaikilla ei ole sähköpostia. Varsinkin ikäihmiset tykkäävät nähdä ministeriä.
Pitääkö meidän hyväksyä, että Venäjä ja Kiina ovat totalitaristisia valtioita?
– Meidän pitää säilyttää diplomaattiset suhteet.
Jakautuuko maailma kahtia demokratioihin ja autoritäärisiin valtioihin?
– On tällaisia elementtejä valtioissa, mutta en näe tätä mustavalkoisena tilanteena.
Palaammeko suomettumisen aikaan?
– Emme toki. Muutoksen tuulet puhaltavat koko maailmassa ja Euroopassa. Ei ole tällaista vaaraa.
Milloin turvallisuuspoliittisessa selonteossa kirjoitetaan avoimesti, että yleistä asevelvollisuutta tarvitaan Suomessa vain Venäjän takia?
– Miksi pitäisi kirjoittaa tuolla tavalla? Olen Pohjanmaalta ja oikea maanpuolustusihminen. Jo sinänsä minulle on arvo, että puolustamme tätä maata.
– Emme ainoastaan toisia maita vastaan vaan myös monia muita asioita vastaan, jotta turvallisuus lisääntyy. En näe tarvetta tuollaista kirjausta kirjoittaa, koska ei se saa olla lähtökohta, että puolustusvoimiamme pidetään yllä vain tuosta syystä. Meidän pitää säilyttää hyvä puolustus muita maita vastaan, mutta myös selkärankamme pysymiseksi.
Luettele kolme maata, joissa pääministerinä vierailisit ensimmäisenä?
– Menisin Ruotsiin, kävisin Saksassa ja sitten, kun on mahdollista, tekisin yhteistyötä Venäjän suuntaan, mutta nyt ei kahdenvälisiä huippukokouksia haluta järjestää.
Tuleeko uusi eurokriisi 5–10 vuodessa?
– Tulee, jos jokainen maa ei tee tekoja sen eteen, ettei sitä tulisi. Eurooppa muodostuu jäsenvaltioista. Emme voi lähteä siitä, että olemme vuorotellen rähmällämme, vaan jokaisen pitää huolehtia taloudestaan ja tajuta, että EU on kuin rivitalo, jossa yhden osan palaminen sytyttää muutkin.
– En kannata mitään yhteisiä rahastoja, joissa vastaisimme toistemme veloista, eikä liittovaltiokehitys ole minun juttuni, mutta meillä pitää olla pelisääntöjä. Tarvitsemme sääntöjä energiapolitiikkaan, ihmisten liikkuvuuteen, sisämarkkinoihin, turvallisuuspolitiikkaan, ilmastopuolelle ja talouteen.
Säilyttäisitkö vapaan liikkuvuuden?
– Ehdottomasti. Palveluiden ja ihmisten liikkuvuudessa meillä on vielä paljon tehtävää. Ne eivät vielä täysin vapaasti liiku. Vapautta pitää lisätä.
Onko Suomi Eurooppa-neuvostossa pysyvästi Saksan liittolainen?
– Hyvät yhteistyösuhteet pitää olla kaikkien maiden kanssa.
Pitääkö pääministerin ottaa vahvempi rooli kahdenvälisissä Venäjä-suhteissa, koska EU pyrkii yhtenäiseen Venäjä-politiikkaan ja pääministeri johtaa Suomen EU-politiikkaa?
– Työnjako presidentin kanssa on mielestäni hyvä. Vaikka meillä on Euroopan yhteisö ja olemme siellä yhdessä rintamassa, meidän pitää muistaa säilyttää diplomaattiset suhteet myös Venäjään.
Jas Gripen vai F-35?
– En ota kategorisesti kummankaan puolesta kantaa.