Silloissa ilmenneiden betonin lujuuspuutteiden takia Liikennevirasto teetti lisätutkimuksia 94 betonisillalle kesällä 2017. Vain Kuivajoentien alikulkusilta Iissä Oulu-Kemi radalla ei täyttänyt lujuusvaatimuksia.
Kuivajoen alikulkusilta on valettu vuonna 2016, ratasilta on teräsbetoninen jatkuva ulokelaattasilta. Sen kohdalla rataliikenteen suurin akselipaino on tällä hetkellä 22,5 tonnia. Silta on suunniteltu 35 tonnin akselipainolle.
Yksikön päällikkö Minna Torkkeli Liikennevirastosta kertoo, ettei Kuivajoentien alikulkusillan osalta ole turvallisuusriskiä.
– Mutta tarkempi selvitys kantavuuden alenemasta tullaan tekemään. Silta on suunniteltu tietyille kuormille, mutta se ei täytä kaikkia vaatimuksia. Se ei ole niin hyvä kuin on tilattu, mutta se on vielä käyttökelpoinen.
Kantavuus riittää Torkkelin mukaan nykyisille kuormille, mutta jos junakuormat kasvavat, sillalle täytyy tehdä jotain.
– Siinä vaiheessa uusimme tai vahvennamme sillan.
Vuosina 2005-2016 rakennettuja siltoja tutkittiin 94 eri puolilta Suomea. Rautatiesiltoja oli mukana 32 ja alueellisesti ne painottuvat Länsi- ja Etelä-Suomeen. Tiesiltoja tutkittiin 62 ja ne jakaantuivat ympäri Suomea.
Ylimääräinen ilma alentaa lujuutta
Liikennevirastot teettämissä tutkimuksissa mitattiin sekä lujuutta että ilmamääriä. Tuloksista voidaan päätellä, että ylimääräinen ilma alentaa lujuutta.
– Kohonneita ilmamääriä oli useammassa sillassa. Lujuusmarginaalit ovat korkean ilmamäärän silloissa olleet kuitenkin niin isoja, että lujuus täyttää silti vaatimuksen, tätä yhtä siltaa lukuun ottamatta.
Torkkeli selittää, että betonisilloissa pitääkin olla jonkin verran ilmaa. Kun vesi jäätyy, se tarvitsee laajentuessaan ilmatilaa. Muuten se rikkoo betonin, sillä jää on hyvin vahvaa.
Ilmaa varten betonisiltoihin käytetään lisäainetta, joka on herkkä aine. Se valmistetaan betoniasemalla ja kuljetetaan siltatyömaalle betoniautolla, joka pyörittää ainetta koko matkan.
– Ongelmien ilmettyä on nyt huomattu, että ilmaa alkaa muodostua, kun aineen kuljetusaika pitenee.
Torkkolan mukaan aiemmin on ollut ongelmana, että ilmaa ei ole ollut silloissa riittävästi. Kohonneita ilmamääriä ei ole seurattu kunnolla ennen kuin nyt.
– Näissä muutamissa on todella runsaita ilmoja, mutta kaikissa muissa paitsi Kuivajoentien sillassa on ollut lujuuspelivaraa tarpeeksi.
Kohonneen ilmamäärän pitkäaikaisvaikutuksia siltoihin ryhdytään selvittämään VTT:llä alkavassa väitöskirjatutkimuksessa. Torkkeli arvioi, että tutkimuksiin menee ainakin kolmisen vuotta.
– Oletetaan, että se vaikuttaisi pitkäaikaiskestävyyteen, mutta muuta ei oikeastaan tiedetä. Nyt odotetaan väitöskirjan valmistumista.
Kemijärven rautatiesilta toi ongelmat esiin
– Ongelmat tulivat esiin Kemijärvellä Kostamontien alikulkusillan uusimisen yhteydessä vuonna 2016, joten käymme läpi vielä kymmenkunta vuonna 2016 rakennettua siltaa laadunvarmistusmielessä, Torkkeli kertoo.
Kemijärven rautatiesillalla ja myös Turun yliopistollisen sairaalan työmaalla havaittiin vuonna 2016, että käytetty betoni ei ollut tarpeeksi lujaa.
Havaitut betoniongelmat ovat käynnistäneet Liikenneviraston mukaan alalla useita muutoksia. Laatuaineistojen, lujuuden osoittamisen ja dokumentoinnin vaatimuksiin on tehty tarkennuksia, myös ohjeistukset ovat täsmentyneet.