Opetushallitus on arvioinut äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistuloksia perusopetuksen 9. luokalla. Arviointi järjestettiin valtakunnallisesti 133 suomenkielisessä koulussa keväällä 2005. Kokeeseen osallistui 5 932 oppilasta. Arviointiraportti "Ei taito taakkana ole" julkistettiin tiistaina.
Tulosten mukaan alueelliset erot ovat pieniä ja oppilaat hallitsevat lukemista ja tekstin vastaanottamisen taitoja edelleen suhteellisen hyvin. Sen sijaan kirjoittamisen, kielentuntemuksen ja oppiaineen peruskäsitteiden hallinnassa samoin kuin oppilasarvioinnissa tuli esille ongelmia.
Äidinkielen ja kirjallisuuden hallinnan yleistaso oli tytöillä keskimäärin tyydyttävä, pojilla kohtalainen. Hyviin, kiitettäviin tai erinomaisiin tuloksiin pääsi 35 % oppilaista. Kokeessa heikommin menestyneillä oli ongelmia ennen muuta kirjoitustehtävissä sekä sanaston, kielen ja peruskäsitteiden hallinnassa. Kirjoitustaidoissa tyttöjen osaaminen oli keskimäärin hyvää ja tyydyttävää tasoa, poikien kohtalaista tai välttävää. Koulujen erot tulivat näkyviin kirjoitustaitojen tason suurena vaihteluna samaan tapaan kuin aikaisemmissa arvioinneissa.
Kielen, sanaston ja peruskäsitteiden tuntemus oli kaikissa oppilasryhmissä selvästi lukemisen ja kirjallisuuden tasoa matalampaa. Oppilaiden käytössä ei useinkaan ollut riittävästi peruskäsitteitä, joita oppiaineen hyvä hallinta edellyttäisi. Joka neljännessä koulussa oppilaiden kielen, sanaston ja peruskäsitteiden tuntemus jäi keskimäärin välttävälle tasolle.
Äidinkieli kiinnostaa
Suurella osalla oppilaista oli myönteinen käsitys oppiaineen hyödyllisyydestä. Joka toinen tyttö ja joka neljäs poika piti oppiainetta kiinnostavana. Tytöistä 60 % kertoi opiskelleensa mielellään äidinkieltä ja kirjallisuutta, pojista 28 %. Tytöistä 67 % ja pojista 43 % uskoi tarvitsevansa työelämässä äidinkielen ja kirjallisuuden taitoja.
Keskimäärin hyviin tuloksiin oli päästy sellaisissa kouluissa, joiden oppilaille oli muodostunut selkeä käsitys äidinkielen ja kirjallisuuden oppisisältöjen hyödyllisyydestä ja tarpeellisuudesta. Koulun oppilasmäärällä, 9. luokan äidinkielen opetusryhmän koolla tai oppiaineen opetuksen tuntimäärällä 7.-9. luokilla ei sen sijaan ollut yhteyttä saavutettuihin tuloksiin.
Tulokset ovat samansuuntaiset kuin aiemmin järjestetyissä äidinkielen oppimistulosten arvioinneissa: oppilaat hallitsevat lukemista ja tekstin vastaanottamisen taitoja keskimäärin paremmin kuin kirjoittamista tai kielentuntemusta ja oppiaineen peruskäsitteitä. Myös aikaisempien arviointien tuloksissa on kiinnitetty huomiota juuri oppilaiden kirjoitustaitoihin, kielen ja tekstien peruskäsitteiden tuntemukseen, tyttöjen ja poikien tulosten ja asenteiden suuriin eroihin sekä oppiaineen oppilasarvioinnin ongelmiin.
Tulokset hyötykäyttöön
Suurin osa (yli 80 %) arvioinnin otoskouluista on kertonut käyttävänsä arvioinnin tuloksia opetuksen painopisteiden suunnitteluun ja oppiaineen osaamisen arviointiin. Yli puolet otoskouluista käyttää tuloksia oppiaineen arvosana-asteikon käytön tarkentamiseen ja seuraavan lukuvuoden työn suunnitteluun. Koulut hyödyntävät tuloksia myös parantaessaan oppiaineen opetusjärjestelyjä ja kehittäessään oppiaineen opetussuunnitelmaa.
Monet otoskoulut ovat kertoneet arvioinnin virittämistä muutostoimista, jotka liittyvät kirjoittamisen opetukseen ja tekstin rakenteiden hallinnan harjoitteluun, arviointiperusteiden tarkistamiseen tai oppilaiden motivointiin. Myös kielen, sanaston ja peruskäsitteiden tehokkaampi opettaminen tai yhteistyön tiivistäminen alakoulujen kanssa on mainittu useiden koulujen antamissa palautteissa.
Ruotsinkielisissä kouluissa järjestetyn vastaavan arvioinnin tulokset olivat pääpiirteissään samansuuntaisia. Niitä esitellään samanaikaisesti julkaistavassa raportissa "Modersmål och litteratur i nio år".