8 000 virkaa vi­rei­siin maa­kun­tiin

Alueellistamisen koordinaatioryhmä suunnittelee jopa 8 000 valtion työpaikan siirtämistä pääkaupunkiseudulta maakuntiin. Ohjelma poikii isosti lisäselvityksiä. Karttaa ei sijoituskohteista ole tässä vaiheessa ole aihetta laatia, arvioi koordinaatioryhmän varapuheenjohtaja ylijohtaja Pekka Kilpi sisäministeriöstä.

Alueellistamisen koordinaatioryhmä suunnittelee jopa 8 000 valtion työpaikan siirtämistä pääkaupunkiseudulta maakuntiin. Ohjelma poikii isosti lisäselvityksiä. Karttaa ei sijoituskohteista ole tässä vaiheessa ole aihetta laatia, arvioi koordinaatioryhmän varapuheenjohtaja ylijohtaja Pekka Kilpi sisäministeriöstä.

Ennemmin tavoitteena on työpaikkojen kohdentaminen kuin sirottelu, Kilpi antaa ymmärtää ja kuittaa MTV:n kartan sijoituskohteista ja samalla uutisoidut 28 paikkakuntaa ankaksi.

"Kartat voi unohtaa. Paikat jäävät nyt selvitettäväksi", Kilpi toteaa ja vahvistaa sen, että mittasuhteet liikkuvat 8 000 viran paikkeilla.

"Aika pitkälle on luonnehdittu sitä, mitä toimintoja ja mitä virastoja. Mutta mihin ja mikä on tarkempi sijoitusprosessi ja aikataulu, se selvitetään kunkin osalta erikseen."

Koordinaatioryhmä pitää perjantaina viimeisen pitkän kokouksen. Samalla ratkennee siirrettävien työpaikkojen määrä. Ensi tiistaina ohjelma esitellään pääministeri Matti Vanhaselle aluepolitiikkaseminaarissa Jyväskylässä.



Vahvuuksia vahvistetaan


Kilven mukaan sijoittelussa peilataan aluekeskus- ja klusteriajattelua. Virat halutaan aluekeskuksiin ja erityisesti isompiin maakuntakeskuksiin: "Vahvistaen siellä olevia vahvuuksia ja kooten suurempia toimintablokkeja." Näin haetaan vaikuttavuutta ja toiminnan kannalta suotuisaa ympäristöä, Kilpi kertoo.

Huonosti asiansa hoitaneita seutuja aiota virkasiirroilla piristää. "Valtiontehtävien siirto ei ole palkkio siitä, jos alueella ei ole oltu aktiivisia tai saatu jotakin uutta aikaan," koordinaatioryhmän jäsen maaherra Eino Siuruainen linjaa. Päinvastoin, on etsitty innovatiivista ilmapiiriä sekä "jonkun tasoista keskusaluetta."

"Kyllä Oulun läänikin varmasti jotakin saa", hän lupailee.

Alueellistamisella ei tähdätä sirotteluun, vaan osa paikkakunnista tulee olemaan samoja, jotka jo ovat saaneet hajasijoitusvirkoja.

Sen sijaan 5-6 keskuspaikkaa, joille Suomessa muutenkin on tungosta, vältellään siksikin, että niissä valtio joutuu kovaan kilpaan työvoimasta.

Silti voivat hyvän tietotaidon omaavat keskuspaikatkin saada edun, maaherra lupailee. "Kyllä minusta aika hyvin istuisi valtion tiettyjen teknologiatehtävien siirtäminen Ouluun."

Itsekin maakunnissa piilevää teknologiaosaamista viime aikoina kartoittanut maaherra Siuruainen pitää suunniteltua alueellistamista harkittuna. Valmistelu on ollut huolellista.

"Siinähän on tavattoman suuresta asiasta kysymys", hän sanoo.



Eläköitymisen myötä


Koordinaatioryhmässä on mietitty tarkkaan sitä, minkälaisen osaamisen aloja eri puolilla maata on ja minkälaisilla siirroilla kutakin kasvualustaa voitaisiin entisestään vahvistaa.

Suunnittelun tavoitteena on turvata mahdollisesti siirrettävän instituution toimintamahdollisuudet niin työvoimarekrytoinnin kuin palvelujenkin osalta. Siksi maakunnilta on kyselty valmiuksia vastaanottaa tietynlaisia tehtäviä. Asiaa on tarkasteltu myös maakunnan liittojen kanssa sekä katsastettu osaamiskeskusohjelmia, seutukunta- ja aluekeskusohjelmia.

MTV on listannut eri kohteiden vahvuuksia ilmeisesti sihteeristön papereiden perusteella, kun tiistaina informoitiin hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmää.

Esimerkiksi Rovaniemelle kaavaillaan näillä perustein matkailuosaajien keskusta, Kuhmoon musiikin ja raja-alueiden ja Vaasaan oikeushallinnon keskusta, Seinäjoelle maatalousasioita ja Jyväskylään koulutus- ja tutkimustehtäviä.

Kuopiossa painopiste olisi sosiaali- ja terveystoiminnoissa, Joensuussa metsäasioissa ja Mikkelissä turvallisuudessa. Lappeenrantaan sijoittuisi tekniikka ja logistiikka, Turkuun merelliset toiminnat ja Tampereelle työelämän sekä hyvinvointipalvelujen asiat.

Valtion keskushallinnossa on nykyisin noin 29 000 työpaikkaa. Näistä 23 000 sijaitsee pääkaupunkiseudulla ja virkojen haltijoista reippaasti yli puolet siirtyy vuosikymmenen kuluessa eläkkeelle. Toistaiseksi on alueellistettu vasta 400 työpaikkaa.

Siirrot aiotaan tehdä juuri eläköitymisen myötä. Pääkaupunkiseudulla työvoiman saanti tulee jatkossa ikääntymisen takia joka tapauksessa vaikeutumaan.

Siirtoprosessi tulee jatkumaan pitkälle ensi vuosikymmenelle, Siuruainen muistuttaa ja viittaa kokemuksiin poliisin tietoturvayksikön muutosta Rovaniemelle.

Siirto takkuili tavattomasti aluksi. Mutta jälkikäteen tiedetään, että muutos on merkinnyt myös sitä, että monia tehtäviä on voitu suunnitella uudelleen, toisin kuin vanhalla paikalla.

Ilmoita asiavirheestä