Oulu Stora Enson Nuottasaaren sellutehdas on ollut osa Oulun taivaanrantaa vuodesta 1937 lähtien. Enää ei tosin Ouluun tulijaa tervehdi jo Pohjantiellä se tyrmäävä löyhkä, jonka vielä 1980-luvulla kaupungissa asuneet ja käyneet niin elävästi muistavat.
Tehtaanjohtaja Raimo Suomisen mukaan hajut ovat vähentyneet viimeisten parinkymmenen vuoden aikana peräti sadaosaan alkuperäisestä.
Hajukaasuihin tartuttiin toden teolla 1980-luvulla, kun sellutehtaan lipeälinja rakennettiin kokonaan uusiksi. Tuolloin alettiin myös ottaa talteen ja käsitellä haisevia rikkikaasuja, ja päästöt saatiinkin pienenemään kymmenesosaan aiempaan verrattuna.
Väkevien kaasujen keräämistä täydennettiin jälleen vuonna 2003. Parin vuoden perästä tehdas lisäsi talteenottoa myös laimeiden hajukaasujen osalta, jolloin päästöt vähenivät jälleen kymmenesosaan entisestään.
Tällä laskuopilla niin sanottu rahan haju on saatu vähenemään sadaosaan alkuperäisestä. Samaan aikaan tehtaan tuotantokapasiteetti on kasvanut alkuaikojen 80 000 tonnista 360 000 tonniin vuodessa.
Oman osansa oululaisen hajumaiseman siistiytymiseen teki Toppilan sulfiittisellutehtaan sulkeminen 1980-luvun puolivälissä.
"Tänä päivänä sellutehtaan kaltaisia hajuja päästää myös vieressä mäntyöljyä jalostava Arizona Chemical. Hajusta ei voi päätellä, kumpi tehdas haisee", Suominen muistuttaa.
Perustamishetkellä tehtaiden nimi oli Oulu Osakeyhtiö, myöhemmin Oulu Oy. Vuonna 1986 Oulu Oy liitettiin Veitsiluoto Osakeyhtiöön ja paperin valmistaminen Oulun tehtaalla aloitettiin vuonna 1991.
Vuonna 1996 Veitsiluoto ja Enso Gutzeit yhdistyivät Enso Oyj:ksi. Vuoden 1998 lopulla Enso Oyj ja ruotsalainen Stora Ab yhdistyivät Stora Enso Oyj:ksi.
Sellutehdas, paperitehdas, arkittamo ja tehdaskompleksin oma voimalaitos työllistävät yhteensä 800 henkeä.