Kempeleläisen omakotitalon pihalla komeilee vuoden 1967 Pontiac Firebird. Kuumassa kesäpäivässä on helppo kuvitella auton kaartavan amerikkalaisen dinerin pihaan, ja liehuvahelmaisten nuorten naisten ja nahkatakkisten miesten nousevan sen kyydistä.
Ja juuri sieltä punainen tulilintu onkin alunperin kotoisin. Tänne se päätyi Kokkolan kautta.
Ei siis ole ihme, että talon sisältä löytyy Elviksen ja Marilyn Monroen kuvilla vuorattu seinä. Sanna Annola on intohimoinen 1950-1960-lukujen harrastaja. Aikakauden pauloihin hän ajautui jo pienenä tyttönä, sillä hänen isänsä on aina ollut rock´n´roll -musiikin ystävä.
Kun Annola sitten hiukan kasvoi, alkoivat tyyli- ja muotiasiat kiinnostaa. "Sukulaiseni on innokas rockabilly-harrastaja, ja häneltä kuulin liikkeestä, josta voi ostaa ajalle uskollisia vaatteita. Sen avulla sain tämän innostuksen liitettyä omaan pukeutumistyyliin."
Vaikka Annola kutsuu tätä harrastukseksi, vaikuttaa se enemmän elämäntavalta. "Pyrin päivittäin pukeutumaan tuolle ajalle tyypillisesti. Jos en aina pue päälleni mekkoa, niin ainakin meikissä huomioin aikakauden vaikutteet", nuori nainen vakuuttaa.
Koska rockabillyjä ei näy katukuvassa päivittäin, oli yllätys suuri, kun Annola törmäsi koulussa Juho Leskelään. Hengenheimolainen oli löytynyt.
Leskelä kiinnostus rockabilly-harrastukseen syntyi musiikin kautta. "Kuulin ystävältäni ajan musiikkia, ja se kolahti välittömästi. Sen jälkeen tähän on hurahtanut yhä syvemmälle ja syvemmälle. Eikä paluuta entiseen ole."
Nykyään Leskelän sydäntä lähinnä on psychobilly, joka on rockabillyä punkimpaa. "Täällä olemme aika yksin harrastuksen kanssa. Tai kyllä harrastajia löytyy, mutta he ovat vanhempia", nuoret miettivät.
Toisten harrastajien tapaamista rajoittaa ikä, joka ei yleensä riitä bändien konsertteihin. Leskelä tosin täytti 18 tänä vuonna, mutta Annolalla on vielä muutama vuosi odotettavana. "Lisäksi Oulussa käyvät yleensä samat bändit. Etelä-Suomessa olisi enemmän tapahtumia, mutta sinne matkustaminen on aika kallista."
Netistä löytyy keskustelupalstoja, joissa voi tavata samanhenkistä porukkaa. "Olen tutustunut keskustelufoorumin kautta Raahelaiseen tyttöön, jota en varmasti muuten tuntisi", Annola miettii.
Onneksi ikärajattomia tapahtumia sattuu toisinaan kohdalle, kuten jokavuotinen American Car -show. Lisäksi ystävykset ovat käyneet Jyväskylässä katsomassa Elvis-shown, jossa esiintyi imitaattoreita.
"Siellä tuli hypittyä ja itkettyä aivan kuin olisin ollut oikean Elviksen keikalla. Niin hyviä he olivat", Sanna Annola muistelee.
Musiikin lisäksi Annolaa viehättää ajassa tyyli ja naisellisuus. "Silloin tytöt saivat olla tyttöjä, eivätkä kaikki olleet samasta muotista tehtyjä. Myös muu muotoilu ja tyyli oli sievää, kuten autot, jotka eivät kaikki olleet samanlaisesta muotista väännettyjä."
Saara Putkonen, teksti
Jarmo Kontiainen, kuvat