Oulu Oulaisissa on tehty harvinainen subfossiililöydös. Tammikuun puolessa välissä löydetty 5 000 vuotta vanha kalanruoto on tunnistettu Oulun yliopiston eläinmuseossa isosimpuksi. Tuhansia vuosia säilyneitä jäänteitä on löydetty Pohjois-Suomesta viimeksi 1970-luvulla.
Isosimpun ruoto löytyi Oulaisten ja Merijärven rajalta, noin viiden metrin syvyydestä. Kannonhautauspuuhissa olleet oulaistelaiset Jari Tuoriniemi ja Juha Heikkilä kaivoivat iltahämärässä esiin kerroksen mustaa savea.
"Nostin savea koneella montusta ja jokin muoto kiilteli valokeilassa. Sanoin kaverille, että tulepa katsomaan, mikä tuo on. Päivänvalon aikaan tuskin oltaisiin tätä huomattu", kertoo kaivinkoneen kopissa istunut Tuoriniemi.
Kala säilyi maataskussa
Juha Heikkilä lähetti jäänteet Oulun yliopiston eläinmuseoon. Löytäjät epäilivät osasia linnunluiksi, mutta eläinmuseossa ne todettiin kalan jäänteiksi. Vertailukohtana oli isosimpusta vain hieman poikkeava härkäsimppu.
"Jotkut vastinluut löytyvät, ja ne ovat kalan päästä. Muuta ruotoa ei ollut näkyvissä", kertoo konservaattori Risto Tornberg eläinmuseosta.
Jäänteiden hyvä kunto selittyi sillä, että musta savikerros oli ollut kahden muun välissä. Maahan oli muodostunut säilövä tasku.
"Musta savi on muuttunut harmaaksi, kun miehet ovat nostaneet sen ylös. Tämä taas viittaa siihen, että savi on ollut hapetonta. Yleensä eläinten jäänteet hajoavat noin sadassa vuodessa olemattomiin, mutta jäädessään hapettomiin kerroksiin ne säilyvät", Tornberg analysoi.
Viisi tuhatta vuotta sitten löytöpaikalla on ollut jokisuisto, johon Tornberg arvelee meressä viihtyvän isosimpun ajautuneen.
"Tulva on saattanut murtaa uuden jokihaaran, jonka seurauksena on syntynyt hiekkaa ja savea. Simppu on luultavasti jäänyt alle, sillä savikerroksessa oli järviruokoa."
Oulaisista löydetty isosimpun ruoto on subfossiili, sillä se ei ole kokonaan kivettynyt. Fossiileissa, kuten dinosauruksen luissa, eloperäinen aines on korvautunut täysin mineraaleilla.