Valtausluvat uraanikaivoksille myönnetään vuodelta 1965 peräisin olevan kaivoslain perusteella. Kaivoslain uudistaminen on ollut vireillä vuodesta 1999 saakka.
Viimeiset kaksi vuotta sitä on pyöritellyt kauppa- ja teollisuusministeriön virkamiestyöryhmä. Uudistuksen piti valmistua vuodenvaihteeseen mennessä, mutta se viivästyy ja jää seuraavan eduskunnan purtavaksi.
Nykyisen kaivoslain perusongelma on se, että lähtökohta on elinkeinojen edistäminen. Ympäristönäkökohtien huomioonottaminen on sivuseikka. Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen myöntää, ettei nykyinen laki ole maailman tiukimpia.
Joensuun yliopiston ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä pelkää, ettei tilanne juuri muutu nykyisestä eli mineraalien hyödyntäminen elinkeinojen edistämisen nimissä ajaa kaiken muun edelle. Hän haluaisikin siirtää lain valmistelun oikeusministeriölle. "Toinen tapa ajatella olisi luonnonvaraoikeudellinen, jossa erilaisia intressejä ja käyttötarpeita yritetään sovittaa tasapainoisesti yhteen", Määttä selvittää.
Hän ottaa esimerkiksi vuoden 1997 metsälain, jossa metsien käytön monimuotoisuus on tunnustettu. Samanlaista lähestymistapaa sovelletaan myös valmisteilla olevaan vesilain uudistukseen.
Määttä asettaa kyseenalaiseksi sen, onko kauppa- ja teollisuusministeriö oikea viranomainen jakamaan kaivoslupia. Hän nostaa vaihtoehdoksi ympäristölupaviraston. Professori Tapio Määttä muistuttaa, että Korkein hallinto-oikeus on joutunut kumoamaan useita kauppa- ja teollisuusministeriön tekemiä päätöksiä sen vuoksi, ettei lakeja ole noudatettu. Ministeriöltä on väliin unohtunut Natura-lainsäädäntö, väliin perus- ja ihmisoikeudet saamelaiskysymyksissä.
"Kauppa- ja teollisuusministeriössä ei yksinkertaisesti ole riittävästi osaamista", Määttä väittää.
Tänään lauantaina järjestetään valtakunnallinen uraanitapahtuma Kuusamon Vasaraperän koululla kello 10.