Matkaviestinnän kolmas sukupovi eli 3G tulee, mutta ei kovinkaan nopeasti.
Viime vuoden lopussa 3G-liittymiä oli arviolta vain 45 000 eli yksi prosentti kaikista kännykkäliittymistä.
Liikenne- ja viestintäministeriö salli huhtikuun alusta lukien teleoperaattoreiden ja 3G-kännyköiden kytkykaupan, millä halutaan uudistaa Suomen kännykkäkantaa.
Tämän vuoden lopussa 3G-kännyköitä arvioidaan olevan lähes 300 000 eli viisi prosenttia kännykkäliittymien kokonaismäärästä.
"EU:ssa 3G-kännyköiden suosio kasvaa niin, että niitä on 60 prosenttia kaikista liittymistä vuonna 2010", arvioi maanantaina Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto Ficomin toimitusjohtaja Reijo Svento.
Maailman edistyneimmät 3G-maat ovat tällä hetkellä Japani ja Etelä-Korea, joissa 40 prosenttia kännyköistä on kolmatta sukupolvea.
Peitto vielä
vaatimaton
3G:n maantieteellinen peitto ei yllä lähellekään nykyistä standardia eli gsm:ää. 3G kattaa toistaiseksi vain isot kaupungit, päätiet ja suuret lomakeskukset.
"Me satsaamme koko ajan verkkoihin. Menee varmaankin 5-10 vuotta, jotta nykyiset gsm-verkot on korvattu uusilla kolmannen sukupolven verkoilla", arvioi Dna Finland Oy:n toimitusjohtaja Riitta Tiuraniemi.
Elisa Oyj:n henkilöasiakasliiketoiminnasta vastaava johtaja Matti Vikkula sanoo, että olisi harmittavaa, jos matkaviestinverkot jäisivät nykyjamaan.
Telia-Sonera Finland Oyj:n kuluttajan mobiilipalvelut- ja viihdedivisioonan johtaja Esa Rautalinko kertoo, että hänen yhtiönsä rakentaa verkkoja kysynnän ja tarjonnan suhteessa.
"Sonera on tehnyt huikeat investoinnit 2G-taajuuksiin, kun olisi ollut parempi keskittyä suoraan 3G:hen. Muutaman vuoden kuluttua 3G-verkko alkaa olla kattava."
Tällä hetkellä telealan kytkykauppa eli päätelaitteen ja liittymän kaupallinen yhdistäminen on sidottu vain yhteen teknologiaan, 3G:hen.
Vikkulan mielestä ministeriön linjaus on oikea, koska se tukee hyvin 3G:n käyttöönottoa. "Nyt on viisasta mennä tällä mallilla eteenpäin ja katsoa tilannetta uudelleen muutaman vuoden päästä."
Tiuraniemi näkee kytkykaupan hieman arveluttavana. Hänen mielestään esimerkiksi wlan olisi voinut saada samanlaisen tuen kuin 3G.
"On arveluttavaa, että regulaattori (valtio) valitsee tietyn teknologian, 3G:n ja lähtee työntämään sitä eteenpäin. Dna elää kuitenkin tilanteen kanssa aivan hyvin."
Pääosin
puhepaketteja
Rautalinko muistuttaa, että 2009 keväällä nähdään, jatkaako liikenne- ja viestintäministeriö lakia vai sallitaanko kytkykauppa kaikille laitteille. "Silloin voi hyvinkin olla niin, että 3G-tavoite on saavutettu."
Palvelupaketit ovat Rautalingon mukaan edelleenkin puhevoittoisia. "Tarjontaa tulee kuitenkin koko ajan lisää ja uusia ryhmiä 3G:n käyttäjiksi, esimerkiksi valokuvauksen ja videokuvauksen harrastajat."
Tiuraniemi kertoo, että Dna:lla kamera ja mp3-soitin ovat suosituimmat palvelut.
Vikkula muistuttaa, että ensin pitää uudistaa päätelaitekanta eli kännykät, jotta palvelumarkkina voidaan uudistaa.