Pian selviää, saako edes 3G-liittymien ja kännyköiden kytkykauppaoikeus Suomessa vauhtiin kolmannen sukupolven matkapuhelinpalvelujen myyntiä. Harva kuluttaja näyttää vielä niitä kaipaavan.
Kaksi tuoretta tutkimustulosta, toinen suomalainen, toinen maailmanlaajuinen, näyttävät kertovan samaa viestiä: niin sanotun kolmannen sukupolven matkapuhelinpalvelut ovat kuluttajille lähes tyystin outoja, eikä niitä nähdä kovin tarpeellisiksi. Ainakin toistaiseksi kännykän käyttäjien ylivoimaiselle enemmistölle näyttää riittävän, että heillä on laite, jolla voi soittaa ja lähettää tekstiviestejä, joskus ehkä kuvaviestejäkin. Nykyistä selvästi korkeampaa tiedonsiirtonopeutta tarjoavaa 3G-tekniikkaa ja esimerkiksi videopuheluja näyttää kaipaavan vain harva.
Suomessa viime maanantaina julkistettu Soprano Oyj:n tutkimus kertoo, että vain joka kahdeskymmenes suomalainen käyttää kännykällä internetissä liikkuessaan kolmannen sukupolven matkapuhelinta. Lähes kaksi kolmesta suomalaisesta ei edes tiedä, mitä kolmannen sukupolven matkapuhelinviestintä tarkoittaa.
Samana päivänä julkistetun maailmanlaajuisen suurtutkimuksen mukaan kuluttajat ovat nihkeitä maksamaan nykyisten kännykkälaskujensa päälle lisää siitä, että voivat ottaa vastaan multimediapalveluita, vaikkapa musiikkivideoita tai tv-uutisia. Niissäkin Aasian maissa, kuten Japanissa ja Etelä-Koreassa, joissa kolmannen palvelut ovat kohtalaisesti lyöneet läpi, kuluttajat ovat hyvin hintatietoisia. Palvelu ei saa olla kallista. Kuitenkin juuri 3G:stä operaattorit eri puolilla maailmaa ovat odottaneet sampoa, jolla levennettäisiin kilpailun litteäksi puristamia katteita.
Operaattorien kannalta hankalaa kuitenkin on, että maailmassa on ehtinyt kasvaa kuluttajasukupolvi, joka on tottunut saamaan lähes kaiken internetpalvelun tietokoneelle ilmaiseksi. Nyt tätä joukkoa on työlästä saada hyväksymään ajatusta, että kännykkäinternetistä pitäisi maksaa kovia hintoja.
Maailmanlaajuisen tutkimuksen tehnyt KPMG International -tutkimuslaitos suosittaa ongelman ratkaisuksi sponsorien ja mainostajien kutsumista apuun. Niiden tuoman tulon avulla uusien kännykkäpalveluiden hinnat voitaisiin pitää kuluttajille kelpaavalla tasolla. Siihen tutkimuslaitos ei ota kantaa, kuinka ihastuneita kuluttajat olisivat kännyköiden ruudulle ilmestyviin sponsorivideoihin tai esimerkiksi muutenkin rajallista näyttöruututilaa syöviin mainoksiin. Ehkä kuluttajan harmia vähentäisi se, jos mainokset todella auttaisivat pitämään 3G-palvelujen hinnat matalina.
Sellaisenkin kysymyksen voi tehdä, onko 3G:tä tuotu markkinoille lähinnä tekniikan ehdoilla eikä kuluttajien tarpeista lähtien. Ajattelevatko kuluttajat loppujen lopuksi hyvin järkiperäisesti ja nyreksivät laitteita ja palvelut, joille eivät yksinkertaisesti näe tarvetta? Sitä tulkintavaihtoehtoa ei tutkimustuloksista ole edes esitetty. Suomalaisoperaattoreilla näyttää kuitenkin vielä riittävän uskoa. Uudista palvelupaketeista kerrotaan taas lähipäivinä.
Operaattorit nojaavat toiveikkuutensa muun muassa siihen, että esimerkiksi laajakaistan leviäminenkin lähti nihkeästi liikkeelle, mutta humahti lopulta nopeaan kasvuun. Sille oli kuitenkin selkeä selitys: yhteyksien hintojen reilu putoaminen.
Matkapuhelintenkin valmistajilla uuden sukupolven kännyköihin kohdistuu kovia odotuksia, mutta alan tuotekehityksessä ja tuotannossa kuluttajien toiveet ja tarpeet tuntuvat kuitenkin olevan kirkkain johtotähti. Tehdään sitä, mistä kansa haluaa maksaa. Se perusajatus on siivittänyt Nokiankin menestystä.