Muutaman vuoden päästä voi koko maassa käyttää langatonta ja suhteellisen nopeaa datayhteyttä nettitikulla, mokkulalla tai matkapuhelimella 3G-verkon välityksellä. Näin sanovat TeliaSoneran ja Elisan ja DNA:n edustajat.
TeliaSonera vauhdittaa nopean mobiiliverkon rakentamista vuonna 2009. Nykyistä noin 250 paikkakunnan 3G-verkkoa vahvistetaan, ja vuoden aikana 3G-verkko tuodaan yli 100 uudelle paikkakunnalle. Käyttöön otetaan yli 1 000 uutta tukiasemaa. Mobiiliverkkoon investoidaan kymmeniä miljoonia euroja vuodessa.
TeliaSoneralla on toiveena 2-3 vuoden sisällä saada oma 3g-verkkonsa toimimaan maan joka kolkassa. Näin operaattori saa laajakaistan myös niille alueille, joista nyt on karsittu lankaliittymiä.
Sonera aikoo lisätä oman 3G:nsä peittoa Oulun alueella merkittävästi, kertoo TeliaSoneran aluejohtaja Jukka Kitinoja. Nykyistä verkkoa vahvistetaan 12 paikkakunnalla.
Uusi, nopea mobiiliverkko rakennetaan lähes sataan paikkaan kaikkiaan 31 kunnan alueella. Laajentuvaa 3G-verkkoa rakennetaan pääsääntöisesti 900 megahertsin taajuudella eli vanhasta gsm-verkosta vapautuneille taajuuksille. Uudet kännykät ja nettitikut voivat jo käyttää 900 megahertsin taajuutta, mutta vanhemmat laitteet eivät.
900 megahertsin verkko ratkaiseva tekijä
"Siellä missä kännykkä toimii, toimii myös langaton laajakaista", kuvaa Kitinoja tulevaisuuden asetelmaa.
"Ysisatanen" on ratkaiseva asia 3G-verkkojen laajennuksessa. "Saadaan nopean laajakaistan piiriin enemmän ihmisiä, ja se on operaattorille edullisempaa rakentaa", Kitinoja sanoo.
Alemmalla taajuudella toimivassa verkossa yksittäinen tukiasema palvelee laajemmalla peittoalueella, jolloin verkon maantieteellistä peittoa voidaan rakentaa isommaksi alemmilla kustannuksilla.
Kitinojan mielestä 3G:n kehityksessä kyse ei ole suuresta hyppäyksestä vaan asteittaisesta kehityksestä. Nyt aika on kypsä: päätelaitteita on tarpeeksi ja peitto paranee.
"Kuluttajat haluavat, että kohtuullisen nopean datayhteyden saa joka paikassa. Yritykset taas käyttävät yhä enemmän etätyöskentelyä", Kitinoja sanoo.
TeliaSoneran 3G-verkon teoreettinen nopeus on nyt 3,6 Mbit/s ja käytännössä asiakas saa siitä irti 2-3 megan välillä. Tulevaisuudessa nopeus on jopa 14,4 Mbit/s.
Lankalaajakaistalla on edelleen omat etunsa
Myös Elisan verkko laajenee. Tuotejohtaja Panu Lehti Elisalta sanoo, että heilläkin 3G-verkko voisi muutamassa vuodessa ulottua koko maahan. Tilanne Suomessa muotoutuu aivan poikkeukselliseksi. "Täällä on maan kattava mobiililaajakaistaverkko, vaikka maa on niin harvaan asuttu."
"On tehty järjestelmällistä työtä. Kytkykaupan salliminen oli tärkeä ja toinen asia oli se, että Suomessa sallittiin 900 megahertsin hyödyntäminen. Liikenne ja viestintäministerit ovat tehneet hyvää työtä."
Ruotsissa esimerkiksi ei ole 900 megahertsin 3G:tä käytössä.
Panu Lehden mukaan sekä langattomalle että langalliselle laajakaistalle on oma käyttötarpeensa.
Nettitikulla laajakaista on henkilökohtainen, sen saa vain yhteen koneeseen. Perinteisen lankalaajakaistan voi sen sijaan jakaa talon sisällä useisiin eri tietokoneisiin.
DNA:n kehityspäällikkö Jarkko Laari toteaa, että heillä tavoitteena voisi olla saada 900 megahertsin laajakaistaverkko ulottumaan koko maahan noin 2012-2013.
Laari ei lupaa, että silloin olisi kahden megan yhteys kaikkien ulottuvilla, mutta yhden megan yhteys alkaa jo tämän tavoitteen täyttää teoreettisella tasolla. Todellinen nopeus riippuu esimerkiksi verkon voimakkuuksista eri maastonkohdissa ja muiden käyttäjien määrästä.
Myös Digitan rakentama 450-verkko kattaa jo tänä vuonna lähes koko Suomen.