Haapavesi, Haapajärvi ja Ruukki ovat muutamia tilastoja tulkiten Oulun läänin keskiarvokuntia.
Kaikki ovat toki muutakin kuin vain keskiarvoja. Otetaan esimerkiksi vaikkapa Haapavesi:
Vuonna 1996 kaupungiksi julistautunut kunta on Nivalan, Kalajoen, Ylivieskan, Oulaisten, Pyhäjärven ja Kiuruveden kanssa osa nykyajan ilmiötä, maaseutukaupunkien verkkoa.
Haapavesi on myös kaunista luontoa, hiihtoa, kanteletta ja koulutusta, ainakin mikäli uskotaan kunnanjohtajan viestiä kunnan nettisivuilla. Erityisesti koulupaikkana sillä on pitkät perinteet lukion ja Haapaveden opiston kanssa. Voipa se ylpeillä vuonna 1870 perustetulla Pohjois-Suomen ensimmäisellä kansakoulullakin. Kylästä löytyy humanistinen ammattikorkeakoulu ja muun muassa datanomeja kouluttava Pohjois-Suomen koulutussäätiö.
Keskiarvokuntamme on myös maitoa, turvetta ja puuta. Se on informaatioteknologiaa, elektroniikkaa ja metalliteollisuutta. Haapavedellä on vipinää enemmän kuin keskiarvokunnissa. Folk-tapahtumat, oppilaskonsertit, joulukonsertit, loppiaiskonsertti, XII Wanhan Musiikin Tapahtuma todistavat sitä.
Myös paljon arjessa tapahtuu. Kaupunginjohtaja Tuomo Karjalainen palasi virkavapaaltaan joulukuun alussa. Kirjastoauto oli myytävänä; kasiseiska Scania.
Keski-iältään
läänin nuorimpia
Haapavesi on 7983 asukkaallaan 18:nneksi suurin Oulun läänin 51 kunnasta. Itseoikeutetun ykkösen, reilun 120 000 asukkaan Oulun jälkeen tulevat Kajaani 36 000 asukkaallaan sekä Kuusamo ja Raahe 17 000 asukkaallaan. Toki Raahe nousee Pattijoen naimakaupan myötä kirkkaasti läänin kolmanneksi suurimmaksi kunnaksi.
Piskuisin kunnista on 966 asukkaan Hailuoto. Alle 1500 asukkaan jäävät lisäksi Merijärvi, Piippola ja Siikajoki.
Väestön keski-iässä rankkautuu Haapavesi nuorimpiin eli 15:nnelle sijalle läänissä; keski-ikä on 37,1 vuotta. Ykkösinä ovat koko maan kärjessä olevat oulunsalolaiset 30 vuodellaan. Tiukassa tuntumassa seuraavat muut Oulun ympäristökunnat. Keskimäärin 35,9 vuotiaat läänin pääkaupunkilaiset jäävät kirkkaasti ympäristökuntalaisten jälkeen. Ei siis kovin kaukana Haapavedestä.
Hailuotolaiset ovat läänin nestoreita. Keskimääräinen luotolainen alkaa pikku hiljaa miettiä, pitääkö 50-vuotisjuhlat vai jättääkö juhlimatta: hän on nimittäin 45,9 vuotias. Kainuun kova nelikko - Ristijärvi, Puolanka, Hyrynsalmi ja Suomussalmi - sijoittuvat lähituntumaan harmaantumistilastossa.
Haapavesi pääsee 18 prosentin työttömyydellään vähän keskitason alapuolelle. Ykköstilalla on Pohjanmaan ihme Sievi sekä sen lähellä oleva Reisjärvi.
Synkimmät luvut ovat Kainuussa. Miltei joka kolmas suomussalmelainen joutuu kärsimään työttömyydestä. Muut huonon pään valtiaat löytyvät vierestä: Hyrynsalmi, Taivalkoski, Puolanka, Kuhmo, Pudasjärvi ja Vuolijoki.
Tuloissa ovat haapavetiset lähinnä kuntien keskipistettä. Haapavetisten kukkaroon kilahtaa keskimäärin 13 205 euroa, jolla he ovat sijalla 22. Kempele, Oulunsalo, Oulu ja Kiiminki sijoittuvat tässä kärkeen.
Kempeleläiset ansaitsevat keskimäärin 19 573 euroa. Häntäpään valvojana olleet merijärviset puolestaan saavat tyytyä melkein puoleen kempeleläisten tuloista. Heidän kukkaroonsa kilahti 11 667 euroa. Ristijärvi, Puolanka, Hyrynsalmi ja Pudasjärvi ovat seuraavina.
Haapavedellä asutaan läänin 23:nneksi suurimmissa asunnoissa. Kuntalaisten asunnoissa on keskimäärin 86 neliöä.
Ahtaimmin asutaan
Oulussa
Pienimmät asunnot ovat oululaisilla ja kajaanilaisilla. Oululaiset saavat tyytyä 70 neliöön. Väljimmin asutaan Pattijoella, missä keskipinta-ala on 99 neliöä. Sen jälkeen suurimmat asunnot ovat Oulunsalossa, Kiimingissä, Kempeleessä ja Limingassa.
Muuttoliike on kohdellut Haapavettä helläkätisesti. Se on 13. parhaalla sijalla, jolla se pääsee juuri ja juuri kriteerien vaatimaan toiseen neljännekseen.
Pyhäntä, Raahe ja Puolanka ovat suurimpia menettäjiä muuttotilastossa. Odotetusti suurimpia voittajia ovat Kempele, Oulunsalo, Kiiminki, Oulu ja Liminka.